Nopeita voittoja hakevat riskisijoittajat vaativat Euroopan kriisimailta ainakin 1,7 miljardin korvauksia saamatta jääneistä voitoista, kertoo maanantaina julkistettu selvitys.
Corporate Europe Observatory (CEO) ja Transnational Institute (TI) julkistivat selvityksen Profiting from Crisis (Voittoja kriisistä) samana päivänä, jolloin EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelujen neljäs kierros käynnistyi Brysselissä. Ajankohdalla halutaan tähdentää, että jo nykyiset noin 3 000 investointisopimusta luovat suuryhtiöille hyvät mahdollisuudet ajaa etujaan tuomioistuimissa. Sopimuksissa usein mainitut ”reilu ja yhdenvertainen kohtelu” tai ”suojelu pakkoluovutukselta” ovat CEO:n ja TI:n mukaan niin väljästi tulkittavissa, että ne antavat yhtiöille vapaat kädet haastaa valtioita oikeuteen.
Uusi miljardilasku veronmaksajille?
Profiting from Crisis selvityksen mukaan yhtiöiden kanteiden kohteeksi ovat joutuneet kriisistä eniten kärsineet Kreikka, Espanja ja Kypros. Yhteensä tiedettyjä kanteita on 1,7 miljardin euron arvosta. Kun päälle tulevat vielä lakimiesten palkkiot, saattaa veronmaksajia odottaa pankkien pelastamisen jälkeen uusi miljardilasku.
Jo pelkkä kanteilta suojautuminen tulee kalliiksi. Espanja käytti siihen viime vuonna miljoonia euroja, kun samaan aikaan leikkasi terveysmenojaan 22 prosentilla ja koulutuksesta 18 prosenttia.
Pankki tiesi ostavansa roskaa
Nyt saaliinjaolle tulleet yhtiöt eivät ole pitkäaikaisia sijoittajia, vaan ne tulivat paikalle kriisin ja riskien ollessa jo tiedossa.
Slovakialainen Poštová-pankki osti Kreikan velkakirjoja vuonna 2010, jolloin Standard & Poor´s oli jo luokitellut ne roskaksi. Kaksi vuotta myöhemmin ostoillaan 67,5 miljoonan euron nettovoiton tehnyt Poštová vaatii nyt Kreikalta vielä parempaa sopimusta vedoten Kreikan ja Slovakian väliseen investointisopimukseen.
Kreikkaan listautunut Marfin Investment Group vaatii Kyprokselta 823 miljoonan korvauksia menetyksistään Laiki-pankin kansallistamisessa.
22 yhtiötä, pääosin yksityisiä pääomarahastoja, on haastanut Espanjan oikeuteen uusiutuvan energian tukien leikkauksista. 12 niistä investoi Espanjaan vielä vuoden 2008 jälkeen, jolloin ensimmäiset leikkaukset aurinkoenergian tukeen esiteltiin. Joukkoon kuuluvan Abengoa SA:n viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen tulos parani 17 prosenttia 5,2 miljardiin euroon.
Lakifirma laskuttaa 300 euroa tunnissa
Selvityksen mukaan osaa yhtiöistä edustaa oikeustapauksissa sama lakiasiaintoimisto kuin riski-investointia tehtäessä. Esimerkiksi brittiläinen Allen & Overy edustaa Espanjan tapauksessa viittä seitsemästä tunnetusta haastajayhtiöstä ja se edusti osaa niistä jo alkuperäistä investointia tehtäessä.
Espanjaa samoissa kanteissa edustava myös brittiläinen Herbert Smith Freehills laskuttaa 300 euroa tunnissa ja sen odotetaan ansaitsevan tapauksilla 1,6 miljoonaa.
Tämä on vasta alkua
Profiting from Crisis -selvityksen mukaan Euroopassa on nyt tapahtumassa se, mikä Latinalaisen Amerikan talouskriiseissä vuoden 1994 Meksikosta vuoden 2001 Argentiinaan. Maa toisensa jälkeen joutui taloudellisen hyökkäyksen kohteeksi suojeltuaan paikallista rahoitusjärjestelmää tai jäädytettyään julkisten palveluiden maksut, jotta ne eivät ylittäisi ihmisten maksukykyä.
Argentiina haastettiin vuoden 2001 kriisin jälkeen 55 kertaa.
CEO:n ja TI:n selvityksen mukaan kanteita aletaan nostaa vähän kriisin jälkeen. Koska Euroopan velkakriisin pahin vaihe näyttää päättyneen, nyt tiedossa olevat kanteet ovat luultavasti vasta alkua.
Selvityksessä luetellaan myös kriisin opetuksia.
Samaan aikaan, kun suuryhtiöiden riski-investoinnit on suojattu, kansalaisille sanotaan, että leikkaukset ovat välttämättömiä.
Samaan aikaan kun yhtiöiden tappiot korvataan, kansalaiset maksavat laskun, ja samaan aikaan, kun yhtiöt saavat oikeutta, ihmisten tarpeet on sivuutettu.
uutiskirje 
