Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat sopineet perjantaina, että kuntarakennelakiin kaavaillusta kuntien pakkoliitosmahdollisuudesta luovutaan.
Pakkoliitospykälään liittyi perustuslaillisia ongelmia. Viiden puolueen hallituksessa uskotaan lisäksi, että muutama viikko sitten sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote-ratkaisu osaltaan vähensi pakkoliitosmahdollisuuden tarvetta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen arvioi, että samalla hallitus luovuttaa kuntauudistuksen suhteen.
Hurrataan, mutta kukaan ei pysty sanomaan, mikä sen soten sisältö on.
– Tavallaan hallitusohjelman perusidea, että synnytetään vahvoja peruskuntia, on nyt lopullisesti haudattu. Eihän se ole ollut hallituksen hallinnassa pitkään aikaan, hän sanoo.
Pakkoliitos olisi ollut mahdollinen seudullisen kansanäänestyksen jälkeen. Juuri seudullisen kansanäänestyksen perustuslaillisuutta on epäilty.
Mikä sote?
Hallituksessa uskotaan, että aiemmin keväällä tehty sote-ratkaisu helpottaa hallituksen toivomia liitoksia, koska se jo edellyttää kuntien yhteistyötä.
Korhonen ei tähän usko.
– Kukaan ei oikein tällä hetkellä osaa sanoa, mitä tästä seuraa, koska niin paljon hurratun sote-uudistuksen sisältöä ei tiedä kukaan eikä pysty erittelemään sen demokratiaulottuvuutta tai sitä, onko kunnilla eli kuntalaisilla eli äänestäjillä mitään mahdollisuutta vaikuttaa, Korhonen sanoo.
Hän pitää käsittämättömänä sitä hurraamista ja kehumista, joka sote-uudistukseen on kohdistunut.
– Hurrataan, mutta kukaan ei pysty sanomaan, mikä sen soten sisältö on.
Hipoi rimaa
Myös Korhonen on arvostellut pakkoliitosmahdollisuutta. Hän ihmetteli maaliskuussa Kansan Uutisille, että onko järkeä tehdä lainsäädäntöä, joka hipoo perustuslakia.
– Siinä oli ongelmia, se on selvä, hän sanoo.
– Mutta isossa kokonaisuudessa nyt antauduttiin perustavoitteesta.
uutiskirje 
