Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien lasten määrä nousi Euroopassa lähes miljoonalla vuosina 2008–2012. Yksistään vuodesta 2011 vuoteen 2012 nousua oli noin puoli miljoonaa.
Euroopan tavoitteena on vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä, mutta se ajautuu aina vain kauemmas tavoitteistaan.
Vuonna 2008 alkaneella, työllisyyttä ja hyvinvointijärjestelmiä ravisuttaneella talouskriisillä on ollut vakavia seurauksia lapsille eri puolilla Eurooppaa. Köyhyydessä eläviä lapsia on kaikissa Euroopan maissa, myös perinteisesti tasa-arvoisina pidetyissä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ja Suomessa.
Suomen lapsista sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa on 15 prosenttia.
Köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa 28 prosenttia EU:n 28 jäsenmaan alle 18-vuotiaista.
Pelastakaa Lapset vetoaa tänään tiistaina ympäri Eurooppaa julkaistavassa raportissaan kaikkiin Euroopan maihin, EU:n toimielimiin ja poliitikkoihin lasten köyhyyden vähentämiseksi.
– Köyhyys ei tarkoita vain rahan, ruoan, vaatteiden tai kunnollisten asuinolosuhteiden puuttumista. Köyhyys vaikuttaa koko lapsen elämään: rajoittaa harrastamista ja vapaa-aikaa, kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, vaikuttaa kaveri- ja perhesuhteisiin sekä käsitykseen itsestä suhteessa muihin. Lapset eivät köyhyyden vuoksi voi osallistua samanlaisiin sosiaalisiin toimintoihin ja kulttuuriharrastuksiin kuin ikätoverinsa, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.
Tulonsiirrot tehokkain väline
Pelastakaa Lapset -järjestön raportissa Child Poverty and Social Exclusion in Europe – A Matter of Children’s Rights (Lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Euroopassa – Kyse lasten oikeuksista) kävi ilmi, että oikeanlaisilla tulonsiirroilla ja vanhempien työllisyystilanteella pystytään tehokkaimmin vähentämään lasten köyhyyttä.
Lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on yleisempää niissä Euroopan maissa, joiden työmarkkinoilla on eniten epätasa-arvoa ja jotka eivät onnistu ohjaamaan sosiaaliturvan tulonsiirtoja niin, että ne hyödyttäisivät kaikkein vähäosaisimpia lapsia.
Tulonsiirtojen tehokkuus lasten köyhyyden vähentäjänä riippuu siitä, miten ne kohdennetaan suoraan perheiden tukemiseen. Mahdollisia keinoja ovat tuettu asuminen, työllisyyden lisääminen, vanhempainvapaat, minimipalkka, työttömyyskorvaus, verovähennykset, varhaiskasvatus ja muut kuntien peruspalvelut.
Siirtyy yli sukupolvien
Epätasa-arvo ei ole vain yksi köyhyyden pääsyistä, se on myös sen seuraus. Taloudellisesti tai sosiaalisesti vähäosaisilla seuduilla tai asuinalueilla syntyneet lapset, vammaiset sekä vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaiset lapset ovat tilastollisesti muita huonommassa asemassa.
Köyhyys ja syrjäytyminen voivat varjostaa lapsen koko elämää ja siirtyä jopa seuraaville sukupolville. Köyhyydessä kasvavilla lapsilla on vähemmän mahdollisuuksia hankkia itselleen taidot ja kyvyt, joilla päästä aikuisena pois köyhyydestä ja aktiiviseksi osaksi hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Esimerkiksi harrastukset vahvistavat lasten hyvinvointia ja taitoja monipuolisesti.
– Poliittiset lupaukset lasten aseman parantamisesta ovat jääneet korulauseiksi ilman riittäviä resursseja. Puutteesta ja syrjäytymisestä kärsivä eurooppalaisten lasten sukupolvi hukataan ilman riittävää tukea. Lapsiin investointi on kannattavaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti, Markkula-Kivisilta toteaa.
– Lasten köyhyyden nujertaminen vaatii oikeita poliittisia ratkaisuja, jotka parantavat lasten tilannetta välittömästi ja pitkäkestoisesti. Hyviä poliittisia valintoja voivat tehdä niin rikkaat kuin köyhät maat. Kaikkien maiden vastuulla on tukea vanhempia, joilla ei ole varaa tarjota lapsilleen riittävää elintasoa, erityisesti ruokaa, vaatteita ja asumista, Markkula-Kivisilta sanoo.
Laajinta Romaniassa ja Bulgariassa
Raportissaan Pelastakaa Lapset analysoi ja kommentoi uusimpia lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaan liittyviä Eurostat-tilastoja (EU-SILC 2013) Eurooppa 2020 -strategian (köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavan) AROPE-indikaattorin avulla.
Raportissa on hyödynnetty myös varhaiskasvatuksesta ja peruskoulun jälkeisiä opintoja koskevia, saatavilla olevia tietoja. Raportti koskee 28 EU-maata sekä Islantia, Norjaa ja Sveitsiä.
Pohjoismaissa (Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa) sekä Sloveniassa, Alankomaissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tšekissä 12–19 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, Suomessa noin 15 prosenttia. Kreikassa, Unkarissa ja Latviassa osuus on 35–41 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli puolet (52 prosenttia).
Matalasti koulutettujen vanhempien perheissä lapsiköyhyys on laajentunut.
Köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät esimerkiksi asumiseen liittyvinä puutteina ja kohtuuttomina asuinkustannuksina. Noin 11 prosenttia EU-maiden lapsista asuu kotitalouksissa, joiden käytettävistä olevista tuloista yli 40 prosenttia kuluu asumismenoihin. Tämä tarkoittaa, että vanhemmilla ei ole varaa tukea muita lapsen hyvinvointia edistäviä asioita, kuten harrastuksia.
Elämää hometaloissa
Monet lapset – kaiken kaikkiaan 17 prosenttia EU-maiden lapsista – asuu kodeissa, joiden katto vuotaa, lattiat ovat kosteat tai ikkunanpuitteet homeessa.
Lapset, joiden vanhemmat ovat vajaatyöllistettyjä, ovat 57 prosenttia suuremmassa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa kuin paljon töitä tekevien vanhempien lapset.
Tasavertaiset mahdollisuudet kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja ilmaiseen, laadukkaaseen koulutukseen ovat keskeisiä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa ja köyhyyden kierteen katkaisemisessa. Esimerkiksi Suomessa tämä tarkoittaa riittävien resurssien kohdentamista kuntien peruspalveluihin ja laadunvalvontaan.
13 prosenttia Euroopan lapsista lopettaa opintonsa peruskoulun jälkeen. Joissakin maissa näiden nuorten osuus on jopa 25 prosenttia (18–24 -vuotiaasta väestönosasta). Suomessa lähes 9 prosenttia lapsista ei jatka opintojaan peruskoulun jälkeen.
Raportin suosituksia
Lapsiköyhyyttä vähentävien strategioiden, suunnitelmien ja toimien tulisi perustua lapsen oikeuksien näkökulmaan ja huomioida lasten tarpeet ja erilaiset tilanteet.
Lapsiin investoiminen tulisi olla finanssipolitiikan periaate sekä eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla, sillä resurssien kohdistaminen lapsiin hyödyttää koko yhteiskuntaa – nyt ja tulevaisuudessa.
Monissa tapauksissa resurssien kohdistaminen lapsiin tulisikin ymmärtää kertakustannuksen sijaan pitkäaikaisena investointina yhteiskuntaan ja sen hyvinvointiin.
Raportissa kehotetaan kaikkia Euroopan maita panemaan täytäntöön komission suosituksen ”Sijoitetaan lapsiin ja katkaistaan vähäosaisuuden kierre”, eli kehittämään ja toteuttamaan kansallisia toimintasuunnitelmia lasten köyhyyden torjumiseksi ja epätasa-arvon kitkemiseksi.
Raportissa kehotetaan kaikkia Euroopan maita takaamaan perheille riittävä toimeentulo ja kaikille lapsille laadukas ilmainen koulutus. Lisäksi maiden tulisi tukea varhaiskasvatusta ja lastenhoitoa ja parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä.
Erityisesti heikossa asemassa olevien tai syrjäytyneiden lasten kuten maahanmuuttajien asemaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
uutiskirje 
