Jos emme tietäisi, että olemme yhdessä maailman tärkeimmistä veroparatiiseista, emme ehkä huomaisi mitään erityistä. Kun tiedämme, huomaamme kaikenlaista.
Tämä on kaapattu saari, kirjoittavat paikalliset toisinajattelijat, mutta he eivät täällä julkisesti esiinny. Jerseyssä ei ole poliittisia puolueita, ja paikallishallinto on organisoitu tavalla, joka kaikessa palvelee kansainvälisen rahaliikenteen etua.
Jersey on erillisalue, joka näennäisesti on Britannian vallan alaisuudessa, mutta käytännössä päättää asioistaan itse.
Jerseyssä ei ole poliittisia puolueita, ja paikallishallinto palvelee kansainvälisen rahaliikenteen etua.
Ylin hallintoviranomainen, varakuvernööri, edustaa periaatteessa kuningatarta mutta käytännössä Jerseytä kuningaskuntaan päin. Saari on niin sanottu offshore-alue, eikä se kuulu myöskään Euroopan unioniin. Veroparatiisipankkitoiminta pääsi siellä vauhtiin 1960-luvulla.
Paikalliset ihmiset, saarella syntyneet ja siellä usein sukupolvesta toiseen asuneet, valittavat huonoista vaikutusmahdollisuuksista ja julkisten palvelujen puutteista. He elävät elämäänsä aivan toisessa todellisuudessa kuin saarta piilopaikkana käyttävien rahavirtojen haltijat.
Lääkäriin pääsykin on kallista, koska saaren läpi pyyhkivistä, kotimaidensa veroja pakoilevista rahavirroista ei ole tarkoitus käyttää rippustakaan myöskään veroparatiisisaaren kansalaisten hyväksi.
Jerseyn arvonlisävero on viisi prosenttia. Sen verran saarella joskus piipahtavat rahakkaat jättävät mahdollisista ostoksistaan saareen.
Yritykset pyrkivät piiloon
Jerseyn noin 100 000 asukkaasta osa on töissä pankkisektorilla. Pankkialan työntekijät ovat suurimmaksi osaksi syntyneet muualla. Se, että he ”asuvat ja työskentelevät Jerseyssä”, ei välttämättä tarkoita, että he olisivat saarella fyysisesti.
Todellinen työ tapahtuu ja päätökset tehdään Lontoon Cityssä. Jersey, Guernsey ja muu saariverkosto on poikkeuksellisine lainsäädäntöineen söpö tekninen kulissi. Raha on bitteinä tietoverkossa, sitä siirrelläkseen ei tarvitse tulla tänne.
Samat yritykset, jotka kaikkialla muualla kertovat olemassaolostaan suurin kyltein ja valomainoksin, eivät täällä halua näkyä kenellekään. Hiljaisten toimistorakennusten aulojen seinillä on pronssinhohtoisia, usein minikokoisia nimikylttejä. Niissä on usein vain asianajotoimiston nimi. Yksi asianajotoimisto voi hoitaa useiden kymmenien tuhansien yritysten asioita.
Attendo-terveysyrityksen omistaja Industri Kapital Investment Partners pitää majaa pienessä ja somassa kolmekerroksisessa talossa Charles Bisson Housessa New Streetillä useiden muiden toimijoiden kanssa. Aula on kiiltävä ja hiljainen.
Siwojen, Valintatalojen ja Euromarketien omistus päätyy Triton Fund III -yhtiöön, jonka toimitalo sijaitsee St. Helierin hiljaisella sivukadulla Greenville Streetillä. Perintäyritys Lindorffin omistajayhtiöt Altor ja Investor AB ja Mehiläisen omistaja Triton säilövät varojaan lähekkäisissä rakennuksissa Seaton Placella. Katutason nimikyltit, jos niitä ollenkaan on, ovat kaikissa tapauksissa pikkuruiset.
Aiheesta enemmän keskiviikkona 30.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
