Hallitus valmistelee myös lisäbudjettia
Koko syksyn kestävä budjettiruletti pyörähtää käyntiin tiistaina, kun valtiovarainministeriön terävä pää kokoontuu kahdeksi päiväksi valmistelemaan VM:n esitystä ensi vuoden talousarvioksi. Santahaminan vierasmajalle saapuvat valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sekä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja valtiovarainministeriön johto.
Työn tuotokset julkistetaan perjantaina ja myös muut ministeriöt julkistavat omat budjettiesityksensä internetissä.
Ministeriöt neuvottelevat omista budjeteistaan valtiovarainministeriön kanssa 11.–12. elokuuta, ja hallituksen budjettiriihi lämpiää 26.–28. elokuuta.
Eduskunta kokoon kesätauon jälkeen 8. syyskuuta, ja toisella istuntoviikolla se käynnistää syksyn pääurakkansa budjetin lähetekeskustelulla.
Matti Vanhasen (kesk.) hallitus valmistelee kolmatta budjettiaan karussa talousmaisemassa. Vaikka maailmalta on kuulunut jo orastavan optimistisiakin talousuutisia, ei ole vieläkään varmaa, että talouskriisin pohja olisi jo saavutettu.
Ja vaikka olisikin, työttömyyden tiedetään joka tapauksessa lisääntyvän ensi vuonna, ja 300 000 työttömän raja puhkaistaan jo syksyn kuluessa. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa ja erityisen huonolla tolalla on nuorten työllisyys.
Nuoria työttömiä oli kesäkuussa työministeriön lukujen mukaan noin 41 000. Se on 64 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Useampi kuin joka viides nuori on työtön.
Budjetin suuri kysymys kuuluu, mitkä ovat hallituksen elvytyspanokset ensi vuodeksi ja miten hallitus reagoi yhä synkkeneviin työttömyyslukuihin.
Budjetin loppusumma nousee 50 miljardin euron vaiheille. Hallitus valmistelee elokuussa myös kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion, jolta odotetaan pikaisia lääkkeitä taloustaantumaan ja työttömyyteen.
Oppositio vaati hallitukselta elvyttävää lisäbudjettia jo ennen eduskunnan kesätaukoa, mutta tuloksetta. Hallitus halusi seurata tilanteen kehitystä vielä syksyyn.
Hallitus on ilmoittanut, ettei se korota veroja eikä leikkaa julkisia menoja eikä etuuksia. Ne jäävät taantuman jälkeen valtaa käyttävän hallituksen päänsäryksi.
Vuosi sitten valtiovarainministeri Katainen risti esityksensä lennokkaasti ”kannustamisen, osaamisen ja välittämisen budjetiksi”.
Vuosi sitten budjetti rakennettiin ylitoiveikkaiden odotusten pohjalla, vaikka maailmalta kantautui jo hälyttäviä talousuutisia. Työttömyysasteen oletettiin laskevan alle 6 prosentin, kun se nousee yli 10 prosentin.
Silloinen työministeri Tarja Cronberg (vihr.) riemuitsi työttömyysmäärärahojen ”dramaattisesta pienenemisestä” työttömyyden vähenemisen myötä. Työttömyysrahat vähenivät, työttömyys ei.
Kuluvaa vuotta koskeva budjettiesitys rakennettiin 150 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Syksyn mittaan karu totuus alkoi pikku hiljaa valjeta ja joulukuussa eduskunta hyväksyi budjetin, joka oli 2,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Vuoden mittaan alijäämää on kasvatettu vielä tästäkin ja valtio on ottanut lisää velkaa noin seitsemän miljardia euroa. Koko vuoden velanotoksi arvioidaan tällä haavaa noin 10 miljardia euroa.
VM on arvioinut kuluvan ja kahden seuraavan vuoden velanotoksi 30 miljardia euroa.
uutiskirje 
