Valtioiden ja suuryritysten edustajat puivat suljetuin ovin Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välille kaavailtua vapaakauppasopimusta, kunnes kansalaisjärjestöt huolestuivat sen sisällöstä.
Kauppaa ja investointeja koskevalla kumppanuussopimuksella (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) aiotaan yhtenäistää sosiaaliturvaa, ympäristöä, terveyttä ja työelämää koskevia säädöksiä Atlantin molemmin puolin.
Järjestöjen painostuksesta Euroopan komissio alisti alkuvuodesta sopimuksen julkiseen keskusteluun, ja se on käynyt Keski-Euroopassa kiivaana. Saksassa oli toukokuussa kerätty jo puoli miljoona nimeä sopimusta vastaan.
Vapaakaupan myötä Yhdysvalloista saatetaan tuoda Eurooppaan hormoneilla tai kemikaaleilla kasvatettua lihaa.
Vastustajien mukaan TTIP uhkaa demokratiaa ja tähtää eurooppalaisen hyvinvoinnin heikentämiseen.
Salaiset tuomiot
Myös hallituksista kuuluu soraääniä.
– Meillä eurooppalaisilla on paljon hävittävää, Saksan kulttuuri- ja tiedotusministeri Monika Grütters varoitti toukokuussa. Hän viittasi mahdollisuuteen, että sopimus kieltäisi valtion tuen teatterille, musiikille, yleisradiotoiminnalle ja elokuvalle.
Grütters muistutti, että Euroopassa tuetaan kulttuuria sen kriittisyyden ja monimuotoisuuden turvaamiseksi, mutta Yhdysvallat näkee tuen protektionismina.
Saksan talous- ja energiaministeri Sigmar Gabriel arvostelee sopimuksen keskeistä investointisuojalauseketta. Sen nojalla ylikansalliset yhtiöt voisivat nostaa erityistuomioistuimessa kanteita valtioiden työelämää, terveydenhuoltoa ja ympäristöä koskevia säädöksiä vastaan.
Oikeusistuimien istunnot olisivat salaisia, eikä niiden päätöksistä voisi valittaa.
Korvauksia yhtiöille
Suojalausekkeita sisältyy useimpiin vapaakauppasopimuksiin maailmalla, ja ylikansalliset yritykset pystyvät niiden nojalla vaatimaan valtioilta korvauksia toimintansa vaikeuttamisesta, sanoo Corporate Europe Observatory -järjestön (CEO) asiantuntija Pia Eberhardt.
Brysselissä toimiva CEO on painostanut Euroopan komission paljastamaan salaisten neuvottelujen sisältöjä. Järjestön mukaan komissio ajaa ominaan näkemyksiä, joita yritysten lobbarit sille syöttävät.
Esimerkkinä korvausten vaatijoista mainitaan tupakkayhtiö Philip Morris. Yhtiö perää Uruguaylta kahta miljardia dollaria menetyksistä, joita maan tupakoinnin vastainen lainsäädäntö sille aiheuttaa.
Öljy- ja kaasuyhtiö Lone Pine Resources vaatii 250:tä miljoonaa dollaria Kanadalta, joka on estänyt sitä käyttämästä vesisärötysmenetelmää Quebecin Saint Lawrence -joella. Yhtiön mukaan kielto on vastoin Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta.
Valtioita kiristetään
– Investointisuojalausekkeet ovat väline, jolla kiristetään hallituksia ja parlamentteja, suomii Saksan TTIP:n vastaisen liikkeen aktivisti Maritta Strasser.
Kanadalaisen virkamieslähteen mukaan lähes jokainen valtion kaavailema uusi ympäristösäädös on viime vuosina poikinut haastekirjeen lakitoimistoilta Yhdysvalloista, mikä on useimmiten pysäyttänyt valmistelun. Säädökset koskivat muuan muassa kuivapesukemikaaleja, lääkkeitä, tuholaismyrkkyjä ja patenttisuojaa.
Kuluttajajärjestöjä huolestuttaa, että vapaakaupan myötä Yhdysvalloista aletaan tuoda Eurooppaan geenimuunneltuja tuotteita ja hormoneilla tai kemikaaleilla kasvatettua lihaa.
uutiskirje 
