Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Kehitysyhteistyö nähdään kuitenkin vain yhdeksi välineeksi: 59 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.
Lähes puolet suomalaisista uskoo, että tärkein tie ulos köyhyydestä on koulutus – se nousee mielipidemittauksessa edellisvuosien tapaan tärkeimmäksi kehitysyhteistyön alaksi.
Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pysynyt myönteisenä: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 16 prosenttia melko vähämerkityksisenä tai yhdentekevänä.
Kannatus on vakaata puoluekannoista riippumatta. Kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö saa vihreiden ja kristillisdemokraattien parissa – heistä 98 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n vastaava luku on 80-85 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannattajista 66 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 32 prosenttia melko vähämerkityksenä tai yhdentekevänä.
Toisaalta kansalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksiin on viimeisen vuosikymmenen aikana hieman laskenut.
Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kehitysyhteistyöasenteita vastaavilla haastattelututkimuksilla säännöllisesti 1990-luvulta lähtien.
Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2014 -tutkimusraportti sekä vuosien 2002–2013 vastaavat raportit ovat ulkoministeriön verkkosivuilla
lehti 