Koe-eläinlaitosolosuhteissa pidettävien ja tutkimusta varten käytettävien ja tapettavien eläinten määrä laski viime vuonna runsaasta 400 000:sta 340 000:een, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisema tilasto. Varsinaisilla koe-eläimillä tarkoitetaan sellaisia eläinyksilöitä, joille aiheutetaan vähintään neulanpistoon verrattavissa olevaa kipua tai haittaa.
– Kyse on yksittäisten vuosien välillä tapahtuvista heilahteluista, joita etenkin kalojen aaltoileva eläinkoekäyttö aiheuttaa. Viime vuoden notkahdus selittyy sillä, että rottia käytettiin viime vuonna noin 25 500 eläintä, 5 000 yksilöä vähemmän kuin vuonna 2012, sanoo Animalian koe-eläinvastaava Marianna Lammi.
Suomessa ei ole kansallista ohjelmaa koe-eläinten määrän vähentämiseksi.
– Suomi rahoittaa eläinkokeetonta tutkimusta vuosittain vain 100 000 eurolla, kun pelkästään Suomen Akatemia tukee eläinkoetutkimusta kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain, Lammi toteaa.
Tutkimuskäytössä, eli kudosnäytteiden vuoksi tapettavien eläinten ryhmässä, käytettiin runsaat 40 000 eläintä enemmän kuin vuonna 2012. Sen sijaan muu käyttö, eli käytännössä geenimuunnellun kannan ylläpidossa käytettävissä eläimissä tai siitoseläimissä nähtiin merkittävä, 100 000 eläimen pudotus edelliseen vuoteen verrattuna. Muutoksen selittää kalojen käyttö. Vuonna 2012 kaloilla suoritettiin geenimuuntelua, jossa hyödynnettiin yli 97 000 kalaa. Vuonna 2013 kaloja käytettiin noin 5 000 yksilöä.
Mitä hyötyä eläimen mielenhäiriöstä ihmiselle?
Suomessa valtaosa eläinkoetutkimuksesta tarkastelee biologisia ja fysiologisia perusprosesseja ilman tavoitetta soveltaa tuloksia esimerkiksi lääketieteeseen. Vuonna 2013 tällaisessa tutkimuksessa käytettiin 130 000 varsinaista koe-eläintä.
Ihmislääketieteen alalla sydän- ja verisuonitautien sekä syövän tutkimuksessa käytettävissä eläimissä ei ollut juurikaan muutoksia. Ihmisen hermostollisia ja mielenterveyshäiriöitä tutkittiin kuitenkin vuonna 2013 merkittävästi enemmän, 20 000 yksilöä, kuin vuotta aiemmin. Näitä tutkimuksia tehtiin hiirillä, rotilla ja myös yhdeksällä koiralla.
– Ihmisen masennuksen ja ahdistuksen tutkiminen eläimillä on Suomessa erityisen yleistä. On ymmärrettävää, että vakavia kansansairauksia tutkitaan, mutta on hyvin kyseenalaista, onko täysin epälajityypillisissä tutkimusolosuhteissa elävälle eläimelle keinotekoisesti aiheutetusta mielenhäiriöstä mitään hyötyä ihmisen kannalta, sanoo Lammi.
Animalian syksyllä päättyvä koe-eläinkampanja tähtää tavoiteohjelmaan, jolla Suomen koe-eläinmäärät käännettäisiin pysyvään laskuun.