Suurin toivein Suomeen vastaanotetut kansainväliset kaivosyritykset ovat viime vuosina työllistäneet korkeinta hallinto-oikeutta. Toive työpaikkojen lisääntymisestä muuttotappiopaikkakunnilla on vaihtunut epäilyksiin ja ongelmiinkin. KHO on punninnut päätöksissään kaivosten ympäristövaikutuksia, muun elinkeinoelämän häiriintymistä ja luonnon turmeltumista.
KHO antoi viime vuonna kymmenkunta kaivostoimintaa koskevaa päätöstä. Päätöksissä on luotu linjaa muun muassa siitä, milloin toiminnan muuttaminen voimassa olevasta ympäristöluvasta poikkeavaksi on mahdollista.
– Pohdimme näitä kysymyksiä muiden muassa Raahen Laivakankaan kultakaivoksen, Kevitsan kaivoksen ja Talvivaaran kohdalla. Mietimme mitä merkitystä on sillä, että kaivosyhtiö ympäristöluvan saatuaan hakee lähes saman tien ympäristöluvan muuttamista toisenlaiseksi, hallintoneuvos Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta sanoo.
Kuusiniemi muistuttaa, että kaivostoimintaan liittyvät asiat ovat joko kaivoslain tai ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia asioita.
Korkein hallinto-oikeus ratkaisee kaivostoimintaan liittyvät valitukset esittelijän ja viiden lakimiestuomarin kokoonpanossa. Ympäristönsuojelu- ja vesitalousasioissa ratkaisukokoonpanossa on mukana lisäksi kaksi professoritasoista ympäristöasiantuntijaneuvosta.
Kaivosten ympäristölupa-asioissa asia ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaan. Ympäristölupa on lain mukaan myönnettävä, jos toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Luvan myöntäjä varmistaa, että käytössä on paras mahdollinen tekniikka ja että kaivosyrittäjä minimoi ympäristöhaitat.
uutiskirje 
