Ison-Britannian parlamentin turvallisuuspoliittinen komissio on julkaissut raportin otsikolla Venäjä: uusi vastakkainasettelu?
Otteita raportista on julkaissut puolalaislehti Polska Times. Raportin laatijat kirjoittavat, että Venäjä ei ole vielä lännen vihollinen siinä määrin kuin se oli kylmän sodan aikana, mutta ei ole enää myöskään sen liittolainen.
Heidän mukaansa maasta ei tule lännen liittolaista myöskään lähitulevaisuudessa.
Raportin mukaan Venäjä aiheuttaa varsinkin naapurimailleen erilaisia vaikeuksia, jotka eivät kuitenkaan johda lähiaikoina sotaan lännen kanssa.
Yhteiset arvot
puuttuvat
Raportin mukaan lännen pitäisi pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa.
Yhteisten arvojen puuttuminen vaikeuttaa kuitenkin tätä pyrkimystä.
Yksi raportissa esitettävistä vastakkainasetteluista on Venäjän ja Georgian keskinäinen vihamielisyys, joka voi jälleen puhjeta sodaksi milloin tahansa.
Venäjä on raportin mukaan rikkonut kansainvälisen yhteisön hyväksymää periaatetta Etelä-Ossetian ja Abhasian erillisyydestä ja alueellisesta suvereenisuudesta. Raportin mukaan brittiministereiden pitäisi painostaa Euroopan unionia, Yhdistyneitä kansakuntia ja ETY-järjestöä, jotta rauha Georgiassa saataisiin säilytettyä.
Toinen tärkeä Venäjän ja lännen yhteistyötä vaikeuttava tekijä on Vladimir Putinin esittämä uusi puolustusarkkitehtuuri, jolla Venäjä pyrkii heikentämään Naton asemaa lännen turvallisuuspolitiikassa. Britit korostavat, että Naton pitäisi pystyä turvaamaan erityisesti pienten Venäjän naapurimaiden turvallisuus.
Puolalaisten kommentoijien mukaan brittien turvallisuuspoliittinen raportti vahvistaa puolalaisten varoitukset Venäjän pyrkimysten suhteen.
Vakoilu entistä
intensiivisempää
Brittien turvallisuuspoliittinen komissio varoittaa, että Venäjä käyttää laajentumispyrkimyksissään ulkopolitiikkaa, kaasun ja öljyn vientiä ja vakoilujärjestelmäänsä.
Kaasun ja öljyn viennin merkitys Venäjän laajentumiselle on koko ajan havaittavissa itäisessä Keski-Euroopassa. Voi helposti arvata, että Venäjälle EU:n rajalle lähiaikoina mahdollisesti rakennettavat ydinvoimalat ovat myös osa maan laajentumispyrkimyksiä.
Vakoilun merkityksen Venäjälle vahvistaa Oleg Gordijevski, entinen KGB:n eversti, joka 1980-luvulla siirtyi länteen. Hänen mukaansa Venäjä soveltaa samoja metodeja lännen suhteen kuin kylmän sodan aikana. Gordijevskin mukaan vakoilu on nyt intensiivisempää kuin ennen vuotta 1989.
Tunnettu venäläinen toisinajattelija Vladimir Bukovski lohduttaa puolalaisia kertomalla heille, että Venäjä hajoaa. Brittien raportissa nimittäin mainitaan, että Venäjä aiheuttaa Puolalle vaikeuksia. Bukovskin mukaan hajoamisprosessi tapahtuu hitaasti, mutta mikään hallitseva ryhmä ei pysty sitä pysäyttämään. Putin alkaa nyt kärsiä tappioita. Hän on hävinnyt sodan korruptiota vastaan, hän ei ole pystynyt uudistamaan armeijaa ja turvallisuuspalvelu on mennyt omia teitään.
Venäjän valtion johdossa on ihmisiä, joilla ei ole näkemystä. Näin oli Bukovskin mukaan myös 1970-luvulla ja Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Bukovskin mukaan se, että Venäjä näyttää nykyisin voimakkaammalta kuin 1991, on osittain näennäistä, vaikka maa saattaa pystyä edelleen vahingoittamaan esimerkiksi Puolaa.
Liittolaisia Venäjän
karhua vastaan
Venäjä on peittänyt omia pyrkimyksiään väittämällä, että Puola suhtautuu hysteerisesti suureen naapuriinsa ja entiseen isäntäänsä. Samoin venäläisten mielestä hysteerisiä Venäjän suhteen ovat Baltian maat.
Brittien raportti päätyy Venäjän pyrkimysten suhteen samantapaisiin näkemyksiin kuin mihin joihin Puolassa on päädytty. Onko puolalaisten ja balttien hysteria siirtynyt britteihin? Puolalaisten käsitysten mukaan ei ole.
Euroopan unionin suurista jäsenmaista Saksa, Ranska ja Italia ovat perinteisesti Venäjän liittolaisia. Puolassa on jo ehdotettu, että EU:ssa pitäisi luoda Ison-Britannian ja entisten kommunististen maiden liittoutuma, jotta EU voisi olla solidaarinen näille uusille jäsenmailleen, jos Venäjä alkaa aiheuttaa niille hankaluuksia.
uutiskirje 