Pintaa syvemmältä
Irakin kurdialueesta saattaa piakkoin tulla uusi itsenäinen valtio. Kurdistanin presidentti Masud Barzani pyysi viime kuussa itsehallintoalueen parlamenttia perustamaan vaalikomission, jonka tehtävänä olisi järjestää lähikuukausien aikana kansanäänestys itsenäisyydestä.
Kurdistanin (tai oikeammin Etelä-Kurdistanin) itsenäisyyspyrkimykset saivat vauhtia Syyrian ja Irakin sunnikapinallisten äärijärjestön Isisin kesäkuussa tekemästä suurhyökkäyksestä, jonka seurauksena suuri osa Irakin sunnienemmistöisistä alueista joutui järjestön julistaman islamilaisen kalifaatin hallintaan.
Pääasiassa šiiamuslimeista koostuvan Irakin hallitusarmeijan joukot pakenivat julmuuksista tunnettujen Isisin sotureiden tieltä. Kurdien Peshmerga-joukot onnistuivat kuitenkin estämään Isisin etenemisen kurdialueille. Samalla kurdiarmeija otti haltuunsa kurdien asuttamia alueita, jotka olivat olleet Irakin hallituksen valvonnassa.
Kurdistanin maaperässä on hyödyntämättömiä öljyvaroja arviolta kymmenenneksi eniten koko maailmassa.
Kaoottisessa tilanteessa Irakin poliitikot eivät ole saaneet aikaan uutta hallitusta huhtikuussa pidettyjen vaalien jälkeen.
Maa onkin tällä hetkellä jakautunut kolmeen osaan: šiiojen hallitsemaan etelään, sunneihin kuuluvien ääri-islamistien valloittamaan länsiosaan ja kurdien itsehallintoalueeseen maan pohjoisosassa.
Näistä ainoastaan Kurdistanissa on toimiva hallinto ja jotakuinkin vakaat olot.
Kurdistanin itsenäisyydelle näyttäisi olevan nyt ymmärrystä myös ulkomailla. Kurdistanilaisen uutissivuston Rudawin mukaan Irakin kurdihallinnon edustajat ovat saaneet jonkinlaisen hyväksynnän itsenäisyyspyrkimyksilleen ainakin Yhdysvalloilta, Ranskalta, Italialta, Britannialta, Turkilta, Jordanialta, Kuwaitilta ja Arabiemiraateilta.
Tähän asti Yhdysvaltojen ja EU:n virallisena linjana on ollut pitää kiinni Irakin yhtenäisyydestä.
Äänekkäimpiä kurdien itsenäisyyden puolestapuhujia näyttäisivät olevan Israel ja Yhdysvaltojen oikeistolaiset uuskonservatiivit.
Israelin presidentin virasta viikko sitten luopunut Shimon Peres pyysi Barack Obamalta tukea Kurdistanin itsenäisyydelle. Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman sanoi Yhdysvaltojen ulkoministerille John Kerrylle, että Kurdistanin itsenäisyys on vääjäämätöntä. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu totesi puolestaan, että kurdit ovat ”taistelijoiden kansa, joka ansaitsee itsenäisyyden”.
Yhdysvaltojen uuskonservatiivit ovat kampanjoineet Kurdistanin itsenäisyyden puolesta toteamalla, että Kurdistan on demokraattinen ja yhdysvaltalaismielinen ja siellä myös naisia rohkaistaan osallistumaan politiikkaan. Hallinnon toimivuudesta kertoo sekin, että Kurdistanin maanteillä ovat käytössä nopeusvalvontakamerat.
Yhdysvaltojen entisen Irakin-suurlähettilään mukaan Yhdysvallat tarvitsee kurdeja avuksi taistelemaan terroristijärjestö Isisiä vastaan. Kurdistanissa on myös öljyä, ja maa kaipaa investointeja öljyntuotantoon.
Itsenäistyessään Kurdistan pystyisi pitkälti rahoittamaan taloutensa öljyllä, sillä alueen maaperässä on valtavasti hyödyntämättömiä öljyvaroja, arviolta kymmenenneksi eniten koko maailmassa.
Toistaiseksi öljyä tuotetaan vasta 200 000 tynnyriä päivässä, mutta tuotannon uskotaan kasvavan ensi vuonna miljoonaan tynnyriin ja vuoteen 2020 mennessä kahteen miljoonaan tynnyriin päivässä. Vertailun vuoksi koko Irakin öljyntuotanto oli viime vuonna runsas kolme miljoonaa tynnyriä päivässä.
Kurdistanin öljytuotannolla on kuitenkin omat haasteensa. Turkin kautta keväällä vedetty uusi öljyputki on tällä hetkellä alueen ainoa keino toimittaa öljyä maailmanmarkkinoille.
Irakin keskushallinto ei myöskään hyväksy kurdialueen öljyn myyntiä ohi virallisten vientikanavien ja on ilmoittanut asettavansa kurdialueen öljyä ostavat maat öljynmyyntiboikottiin. Toistaiseksi vain Israel on suostunut ostamaan Kurdistanista peräisin olevaa öljyä, ja tämäkin tapahtui salaisesti välittäjän kautta.
Israelilla ja Irakin kurdeilla on ollut historian aikana hyvin läheiset mutta usein salaiset suhteet.
Kurdihallinnon presidentin Masud Barzanin suku on kotoisin alueelta, jota hallitsivat aikoinaan juutalaiset kurdit.
Masud Barzanin isä Mustafa Barzani johti 1960-luvulla kurdien kapinaliikettä Irakin sotilashallitusta vastaan ja sai aseita ja tiedustelutukea Israelin tiedustelupalvelulta Mossadilta. Israelin puolelta salaisesta avusta vastasi silloinen apulaispuolustusministeri Shimon Peres, joka toimi sittemmin useaan otteeseen pääministerinä.
Yhdysvaltojen vuonna 2003 alkaneen Irakin-miehityksen aikana sadat israelilaiset agentit kouluttivat kurdien Peshmerga-joukkoja.
Israel tukee kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä puhtaasti strategisista syistä. Irakin balkanisoituminen heikentää Iranin vaikutusvaltaa alueella. Israelissa toivotaan, että Irakin Kurdistanin itsenäistyminen lisäisi paineita hallituksia vastaan myös Turkissa ja Iranissa, joissa molemmissa on vielä suurempi kurdiväestö kuin Irakissa.
Suurin osa kurdeista kaikissa näissä maissa kannattaa varmasti kurdien itsenäisyyttä, mutta aikataulusta ja toteutustavasta ei vallitse yksimielisyyttä edes Irakin kurdien välillä.
Isis-järjestön islamistien etenemisen Kirkukin öljyalueille estäneet joukot kuuluvat kurdialueella oppositiossa olevaan Kurdistanin isänmaallisen liittoon PUK:hon. Puolue vastustaa pikaista itsenäistymistä, sillä se lisäisi riippuvuutta Turkista ja vihastuttaisi Iranin hallituksen.
Kurdialue joutuu tällä hetkellä tuomaan suurimman osan kulutustavaroistaan Turkista ja Iranista.
Myös Turkin hallituksella on omat intressinsä. Pääministeri Recep Tayyip Erdoğan on pyrkinyt aloittamaan neuvottelut Turkissa pitkään kiellettynä olleen Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kanssa toivoen kurdiäänestäjiltä tukea elokuun presidentinvaaleissa. Hallituksen avoin tuki Irakin kurdeille voisi kenties lisätä Turkin kurdien sympatioita pääministeriä kohtaan.
Samaan aikaan Erdoğanin hallitus on kurdijärjestöjen mukaan kuitenkin tukenut Isisin islamistien toimintaa Syyriassa. Isis on kesäkuusta asti pitänyt panttivankina 49 turkkilaista diplomaattia, jotka työskentelivät maan konsulaatissa Mosulin kaupungissa Pohjois-Irakissa.
lehti 