Alexander Stubbin (kok.) hallitus esittää sosiaali- ja terveyspalveluihin kustannusten hallintajärjestelmää. Sosiaali- ja terveysmenoihin on tulossa budjettikehys, jota palveluja järjestävät sote-alueet eivät saa ylittää. Käytännössä kyse on mekaanisesta menokatosta, toteaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Ei palvelujen tarve vähene, vaan pikemminkin lisääntyy jo väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun takia. Uhkana on, että kansalaisten omarahoitusosuudet kasvavat. Tässä lyödään nyt pienituloisia, Eloranta sanoo valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) valmistelemasta budjettiesityksestä.
Elorannan mukaan kustannusten hallintajärjestelmä tarkoittaa sitä, että siirretään kustannuksia potilaille ja asiakkaille. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa korkeampiin maksuihin.
– Jos maksut nousevat ja palvelut supistuvat, terveyserot eri kansalaisryhmien välillä kasvavat varmasti. Köyhillä ei ole varaa ostaa itselleen palveluja samalla tavoin kuin hyvätuloisilla.
Sairastaminen kallista jo nyt
Elorannan mielestä menokatolle ei ole perusteita eikä tarvetta. Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen terveydenhuolto on tehokasta ja edullista. Lisäksi jo nyt suomalaiset maksavat suuren osan, lähes viidenneksen, terveyshoitokuluistaan itse. Se on käytännössä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.
Suomessa terveydenhuollon kokonaismenot bruttokansantuotteesta ovat 9,1 prosenttia. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 16,9 prosenttia, Alankomaissa 11,8 prosenttia, Ranskassa 11,6 prosenttia, Tanskassa 11 prosenttia, Ruotsissa 9,6 prosenttia ja Norjassa 9,3 prosenttia, joka on myös koko talousjärjestö OECD:n jäsenmaiden keskiarvo.
– Suomen terveydenhuollon kalleuden päivittely on harhaanjohtavaa propagandaa. On kummallista, että sitä jaksetaan tarjota totuutena, vaikka tilastot ja vertailut kertovat aivan muuta, Eloranta sanoo.
Lisäleikkauksia henkilöstölle?
Elorannan mukaan menokatto ei ole linjassa edes sote-uudistuksen perusidean kanssa. Nyt lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut vastaisivat entistä paremmin kuntalaisten tarpeita.
– Sote-alueen tulisi yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa suunnitella palveluverkosto palvelutarpeiden mukaisesti. Ajavatko tiukat menokehykset tulevaisuudessa ohi palvelutarpeiden?
– Parempi on uudistaa palvelu- ja tuotantorakenteita, työprosesseja, verkostoja, palvelukonsepteja sekä tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. Siitä syntyy tervettä säästöä ja tulosta.
Lisäleikkausten uhka on tuskallista myös henkilöstölle, Eloranta kertoo saamistaan viesteistä.
– Työhönsä sitoutuneille ammattilaisille on henkisesti rankkaa, kun asiakkaiden tarpeet ja tarjottavat palvelut eivät kohtaa. Työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin. Jo nyt se on vaikeaa, sillä kunnilta on pitkään leikattu resursseja. Lisäksi useat kunnat ovat säästöjen toivossa ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalveluita tempoilevasti ja huonosti harkiten. Sekin ahdistaa henkilöstöä.
Moni kunta on joutunut palauttamaan palveluja omaksi työksi, kun ulkoistaminen on osoittautunut kalliiksi ja/tai laatu on pettänyt odotukset.
– Sote-uudistuksessa on pidettävä tarkkaan huolta siitä, että kuntien ja kuntayhtymien oma tuotanto pysyy vahvana ja laadukkaana, ostopalveluilla järkevästi täydennettynä. Se on ajan mittaan kestävintä sosiaali- ja terveyspolitiikka. Ja myös kestävämpää talouspolitiikkaa kuin menokatolla kikkailu, 230 000 jäsenen JHL:n puheenjohtaja päättää.
uutiskirje 