Puolueen vaihtaminen ei ole kovassa kurssissa. Se vaatii rohkeutta.
– On pakko myöntää, että pelotti, sanoo Hanna Hylkilä, 25-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija, joka siirtyi alkukesästä SDP:sta vasemmistoliittoon Joensuussa.
Hän toimi sosialidemokraattisessa puolueessa ja sen nuorisojärjestössä. Lisäksi hän oli SONK:n eli demariopiskelijoiden varapuheenjohtaja.
Pelko oli turhaa. Palaute oli rohkaisevaa niin demareita kuin vasemmistoliitosta.
– Vasemmistoon toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ja demareista toivotettiin tsemppiä, Hylkilä kertoo.
– Moni sanoi, että arvostaa ihmistä, joka uskaltaa tehdä arvojensa mukaisen ratkaisun, ja piti sitä rohkeana tekona. Se yllätti.
Pahaa verta ei syntynyt.
– Näköjään puoluetta voi vaihtaa ilman, että ihmissuhteet kärsivät, Hylkilä sanoo.
Urpilaisen houkuttelema
Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Hylkilä oli 16-vuotiaana herännyt yhteiskunnallisesti ja arpoi demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton välillä.
– Asuin tuolloin Kokkolassa ja siellä juttelin kävelykadulla Jutta Urpilaisen kanssa. Jutta esitteli toimintaa ja houkutteli mukaan, Hylkilä kertoo.
Pian hän istui nuorisovaltuustossa ja 18 täytettyään oli kuntavaaliehdokkaana ja pääsi varavaltuutetuksi Reisjärvellä.
Hylkilä on opiskellut viisi vuotta Joensuussa.
– Valmistuminen ei ole näköpiirissä. On tullut toimittua järjestöissä, hän naurahtaa.
Kehitysyhteistyöviikko on pitänyt kiireisenä kuluvan syksyn. Hylkilä oli sen koordinaattorina. Kansainvälinen toiminta, erityisesti kehitysyhteistyö on lähellä Hylkilän sydäntä.
– Heikommassa asemassa olevien puolustaminen ja heidän elämänsä laadun parantaminen sekä täällä että maailmalla, hän määrittelee poliittiset tavoitteensa.
Jäätävä kehysriihi
Vaikka Urpilainen houkutteli Hylkilän mukaan toimintaan, hänen putoamisensa SDP:n puheenjohtajan paikalta ei ollut syy Hylkilän lähtöön.
– Minulle on sama, onko puheenjohtaja nainen vai mies tai minkä ikäinen hän on, jos arvot ovat kohdallaan, Hylkilä sanoo.
Päätös alkoi kypsyä viime keväänä hallituksen kehysriihen aikaan.
– Se, mitä sieltä tuli ulos, oli aivan jäätävää settiä. Päätettiin leikata lapsilisiä ja kohdentaa surutta muitakin leikkauksia heikoimmassa asemassa oleviin, hän sanoo
– Ajattelin, että ei voi olla totta, demarit ovat hallituksessa ja tällaisia päätöksiä tulee. Kun vasemmistoliitto sitten lähti hallituksesta, arvostin sitä tosi paljon. Siinä puolustettiin omia arvoja.
Viisivuotiaan tyttären opiskelijaäitinä Hylkilällä on vahva käsitys pienituloisten perheen arjesta.
– On hurjaa, että leikataan koulutuksesta ja lapsiperheistä, kun ne vaikutukset ovat niin dramaattiset mutta näkyvät vasta viiveellä. Niitä saapi maksella monta vuotta jälestä päin.
Vassarihengessä demarina
Hylkilä toteaa monen sanoneen nähneensä hänessä jo aiemmin enemmän vasemmistoliittolaista kuin demaria.
– Demariopiskelijat olivat samanhenkistä, punavihreää porukkaa, mutta loppuvaiheessa näki esimerkiksi asenteiden tiukentumista. Tuli ydinvoimalle ja turkistarhaukselle myönteisiä kantoja, Eurooppa-politiikka alkoi muuttua ja talouspolitiikka otti askeleita enemmän oikealle. Tuli pettymyksiä.
Sitten tuli kesäkuun puoluekokous, joka muun muassa siunasi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut.
– Se oli kuin märkä rätti naamalle, kun SONKissa olin henkeen ja vereen tapellut sitä vastaan, Hylkilä sanoo.
Hän uskoo porttiteoriaan eli siihen, että vähitellen maksullisuus lisääntyy ja lopulta lukukausimaksu koskee kaikkia opiskelijoita.
– Se olisi erittäin eriarvoistavaa. Tuntui aivan uskomattomalla, että demareissa ei nähdä tätä, vaikka Ruotsissa ja Tanskassakin halutaan purkaa vastaava systeemi, koska se ei toimi.
Vaalityötä
Hylkilä sanoo, että hänet on perehdytetty loistavasti vasemmistoliitossa.
– Kiireisen syksyn takia en vielä ole ehtinyt kunnolla mukaan Vasemmistonuorten tai Vasemmisto-opiskelijoiden toimintaan, hän toteaa.
Eduskuntavaalityössä hän kuitenkin on jo mukana kuten ennenkin.
– Vasemmistolainen vaalityö on erityisen tärkeää tällaisena aikana, jolloin arvot kovenevat ja maahanmuuttajavastaisuus lisääntyy.
Hän on toisen keväällä Joensuussa SDP:sta vasemmistoliittoon siirtyneen eli Marko Haakanan vaalipäällikkö.
– On sattumaa, että siirryimme vasemmistoliittoon samoihin aikoihin, Hylkilä sanoo.
– Toki tunnen Markon ajatukset ja siksi lähdin mukaan vaalityöhön.
Itse Hylkilä ei ole halunnut eduskuntavaaliehdokkaaksi.
– Ehkä joskus vuosien kuluttua. Olen enemmän taustaihminen ja tosi aktiivinen siinä roolissa. Siihen on sydämen palo, hän sanoo.
uutiskirje 
