Punavihreä hallitus syntyy, jos kansalaisilta saadaan luottamus
Porvarihallitus on pitänyt Ruotsissa valtaa nyt vajaat kolme vuotta, ja se näkyy: valtionyhtiöitä ja julkisia palveluita on yksityistetty vauhdilla, kertovat Ruotsin Vasemmistopuolueen kansanedustajat. Yksityistämisiä on hillinnyt vain talouslama, jonka takia yhtiöistä ei saisi nyt hyvää hintaa.
– Valtion omistamat yhtiöt ovat siirtyneet muun muassa arabimaiden omistukseen. Systembolag on myyty, samoin Telia-Soneran osakkeita. Ennen kesää päätettiin yksityistää apteekit. Yli 900:sta apteekista myydään noin 500. Ostajiksi tulee suuria ketjuja. Yliopistolliset sairaalat on yhtiöitetty, jotta ne on helpompi myydä, luettelee Vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Alice Åström.
– Kunnallisten asuntoyhtiöiden myynti on tehty mahdolliseksi, ja porvarillisissa kunnissa niitä on jo myyty. Sellaisia päätöksiä on vaikea perua, jatkaa puolueen ruotsinsuomalainen kansanedustaja Elina Linna.
Tukholman vanhustenhuollosta on puolestaan yksityistetty yli puolet.
Koulubisnes
kukoistaa
Suomalaisesta näkökulmasta erikoisinta on peruskoulutuksen privatisointi, jota Vasemmistopuolueen kansanedustajien mukaan myös sosiaalidemokraatit ovat vallassa ollessaan edistäneet.
Ruotsissa on kolmenlaisia kouluja: julkisia kouluja, vapaakouluja ja yksityiskouluja. Viimeksi mainituissa vanhemmat maksavat koulutuksen, ja niitä on hyvin vähän. Sen sijaan yleisiksi ovat tulleet vapaakoulut eli sellaiset yksityiset koulut, joissa oppilaiden koulutuksen maksajana on kuitenkin kunta.
– Kun ensi viikolla koulut alkavat, monissa julkisissa kouluissa ei edes tiedetä, montako oppilasta on tulossa, koska vanhempien ei tarvitse ilmoittaa, jos laittavat lapsensa vapaakouluun, Åström kertoo.
Käytäntö siirtää veronmaksajien varoja yksityisten omistajien hyväksi.
– On kouluyhtiöitä, jotka ovat jakaneet osakkeenomistajille miljoonia kruunuja. Tukholmassa on vastaavasti yksityisiä terveyskeskuksia, joissa kunnat ovat maksajina.
Oppositio suuntaa
yhteistyöhön
Vasemmistolaiset tähtäävät muutokseen seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka pidetään ensi vuoden syyskuussa. Vasemmistopuolue, sosiaalidemokraatit ja Ympäristöpuolue tekivät viime joulukuussa monivaiheisten neuvottelujen jälkeen yhteistyösopimuksen. Sen mukaan puolueet muodostavat yhteisen hallituksen, mikäli saavat vaaleissa enemmistön valtiopäiville.
Vaaleja ja hallitusyhteistyötä valmistellaan nyt useissa yhteisissä työryhmissä. Yhteisen vaaliohjelman pohjalta syntyy myös hallitusohjelmana.
Ruotsin sosiaalidemokraateilla on perinteisesti ollut tapana muodostaa hallitus yksin ja hakea sille tukea muilta. Sosiaalidemokraattien edellinen puheenjohtaja Göran Persson suhtautui Åströmin mukaan täysin torjuvasti hallitusyhteistyöhön, mutta uusi puheenjohtaja Mona Sahlin näki, ettei kannatustaan menettänyt puolue kykene enää muodostamaan hallitusta yksin.
Vuosi sitten syyskuussa sosiaalidemokraatit ja Ympäristöpuolue olivat sopimassa hallitukseen menosta kahdestaan ja jättämässä Vasemmistopuolueen ulkopuolelle.
– Se aiheutti sisäistä eripuraa sosiaalidemokraattien keskuudessa. Olimme yllättyneitä etenkin ay-liikkeen sosiaalidemokraattien vahvasta tuesta meille, Åström kertoo.
Lopulta Vasemmistopuolue otettiin takaisin neuvottelupöytään ja kolmen puolueen sopimus syntyi.
Kaikki eivät
tue sopimusta
Vasemmistopuolueessakaan kaikki eivät ole yhteistyöstä innostuneita. Åströmin ja Linnan mukaan selvä enemmistö jäsenistöstä, jopa 90 prosenttia, haluaa puolueen kuitenkin hallitukseen.
– Yhteistyö on ainoa mahdollisuus vaihtaa hallitus, ja me haluamme vaihtaa hallituksen, Åström perustelee.
Ryhmätoveri Marianne Berg on toista mieltä. Hän tulee Malmön piiristä, joka suhtautuu sopimukseen piireistä kriittisimmin.
– Vasemmistopuolueella on ollut neuvotteluissa vaikeuksia saada esille omia näkemyksiä. Pienenä puolueena meillä on suuri riski, että häviämme neuvotteluissa ja ideologiamme muuttuu enemmän ja enemmän oikeistolaiseksi. Suuret puolueet voittavat, tulee kaksi blokkia ja pienet katoavat, Berg pelkää.
Hallitukseen pyrkimistä hänkään ei sinänsä vastusta.
– Pitäisi tehdä ensin vaalityötä itsenäisesti, ja vaalien jälkeen voisimme tehdä sopimuksen, Berg linjaa.
Erimielisyyttä
veronalennuksista
Myös Åström ja Linna myöntävät, että kaksipuoluejärjestelmää kohti eteneminen voi pitemmän päälle olla riskinä ruotsalaisessa politiikassa. Lisäksi niin sosiaalidemokraattien kuin Ympäristöpuolueenkin kanssa on merkittäviä erimielisyyksiä.
– Ympäristöpuolue on hyväksynyt porvarihallituksen kaikki veronalennukset, noin 90 miljardia kruunua (vajat 9 miljardia euroa), ja demaritkin noin 70 prosenttia niistä. Me emme ole hyväksyneet ollenkaan, vaan haluamme käyttää rahat hyvinvointivaltion palveluihin, Åström mainitsee.
Yhteistyökumppaneihin on kuitenkin pystytty myös vaikuttamaan. Demarit ovat Åströmin mukaan tulleet lähelle Vasemmistopuolueen linjoja esimerkiksi suhtautumisessa viranomaisille lisää valtuuksia antaviin teletunnistelain muutoksiin.
– He ovat nyt enemmän meidän kanssamme samaa mieltä siitä, että kansalaisten yksityisyydensuoja on tärkeää.
Hallitus hyötynyt
talouskriisistä
Porvariblokin ja punavihreän blokin kamppailu näyttää tällä hetkellä gallupien valossa tasaväkiseltä. Heti viime vaalien jälkeen punavihreät johtivat parhaimmillaan jopa 16 prosentilla.
– Talouskriisi on nostanut hallituksen suosiota. Koetaan, että hallitus on hoitanut sen hyvin, Åström sanoo.
Vasemmistopuolueen kannatus on pysynyt tasaisesti kuuden prosentin tuntumassa koko vaalikauden ajan. Sen sijaan Ympäristöpuolueen suosio on noussut jopa yhdeksään prosenttiin. Vielä viime vaaleissa se oli Vasemmistopuoluetta pienempi.
Vasemmistopuolueen kansanedustajat pitivät poliittisen tilannekatsauksensa Yleisen Lehtimiesliiton ja Vasemmistoliiton delegaatiolle maanantaina Tukholman Valtiopäivätalossa.
lehti 