Viime viikon alusta valtakunnansovittelijana aloittanut Esa Lonka arvelee, että edessä on lakkojen syksy.
– Ei tämä helppo tilanne ole, Lonka sanoo ja luettelee syitä edessä häämöttävään lakkoaaltoon.
– Työnantajat ovat kieltäytyneet tupon tekemisestä ja siitä seuraa jo tietty asetelma. Liittokierroksella kaikki alat ja sektorit eivät ole samassa tilanteessa.
Lonkan mukaan myös yllätyksellinen taantuma vaikuttaa.
– Siitä ei voinut olla mitään tietoa, kun edellisiä sopimuksia tehtiin.
Kaikki tunnustavat
taantuman, mutta…
Viime kierroksella tehtiin Lonkan mukaan teollisuudessa sopimuksia, joita tehdessä oli jo tiedossa, että niillä saattaa olla vaikutusta julkiselle puolelle.
– Tämä hankaloitti koko tilannetta.
Lonka toivoo, että Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden viimeviikkoinen neuvottelutulos rauhoittaisi syksyn tilannetta.
– Toivottavasti se vaikuttaa, että merkittävä sektori oli avaamassa pakettia.
90-luvulla Metalli avasi niin sanotun koordinoidun liittokerroksen, jossa muut seurasivat perässä. Lonkan mukaan sama ei nyt välttämättä toistu.
– Nyt on ollut siitä ajasta poikkeavaa uhoa ja julkista ajattelua, että siihen ei mennä.
Kaikki kuitenkin tunnustavat sylissä olevan taantuman ja Lonka toivoo, että se rauhoittaisi vaatimuksia ja tyynnyttäisi tilannetta.
Suomalainen
sovittelu toimii
Sovittelija Lonkalla on luultavasti edessään yövalvomista pitkin syksyä, kun liitto toisensa jälkeen vierailee Bulevardilla.
Voiko sovittelija valmistautua syksyyn ennalta?
– Valmistautuminen on kai sitä, että tietää asioista jotakin. Mutta kaikkea ei välttämättä kuitenkaan. Jos uhkia asetetaan ja tulee tilanne, jossa täytyy sovitella, viime kädessä varsinaiset asiat nousevat esiin vasta siellä.
Lonkan mielestä suomalainen työmarkkinajärjestelmä toimii.
– Toimivuutta kuvastaa, että työriitojen sovitteluista annettu laki on 60-luvun alusta. Tänä vuonna sitä uudistettiin, mutta varsinaisen sovittelujärjestelmän perusteisiin ei ole tehty mitään muutoksia.
Olisiko sovittelujärjestelmääkin pitänyt uudistaa?
– Yhdellä ja toisella on ajatuksia siitä. Se on kuitenkin toiminut tähän saakka ja ajatus on, että perusjärjestelmä toimii tästä eteenpäinkin.
Muutokset lisäävät
vaikeuskerrointa
Työelämä on muuttunut, kun pätkätyöt ja paikallinen sopiminen ovat lisääntyneet. Vaikuttavatko muutokset sovittelijan töihin?
– Ne vaikuttavat ainakin siihen, että työmarkkinaosapuolet joutuvat sopimuksia rakentaessaan ottamaan näitä asioita huomioon. Sitä kautta se tulee esiin myös sovittelijan työssä.
Paikallisen sopimisen lisääntyminen vaikuttaa Lonkan mukaan koko sovittelujärjestelmään.
– Työehtosopimuksiin tulee uusia elementtejä, jotka lisäävät vaikeuskerrointa.
Viime työmarkkinakierroksella perustettiin Tehyn lakonuhkaa selvittelemään erillinen sovittelulautakunta.
Tuliko siitä pysyvä työryhmä?
– Ei. Sovittelulautakunta on aina tilapäinen, tiettyä tilannetta koskeva. Se on yksi sovittelijan takataskussa oleva keino.
Pitäisikö siitä tehdä pysyvä?
– Lautakunnat ovat sopimuskohtaisia. Kussakin tilanteessa kokoonpanon pitää heijastaa riitaa, johon se on asetettu. En näe yleiselle konklaaville tarvetta.
lehti 