Tunnelma Volosin yliopiston juhlasalissa on odottava sunnuntai-iltana viikkoa ennen vaaleja. Vasemmistopuolue Syrizan vaalitilaisuuteen on tulossa puhumaan ensi sunnuntain vaalien todennäköinen voittaja ja mahdollinen tuleva Kreikan pääministeri Alexis Tsipras.
Ämyreissä eivät soi perinteiset työväenlaulut tai kreikkalainen rebetika, vaan reipas rock. Tv-kameroiden kuvakulmat tarkistetaan – kooste Tsiprasin puheesta näytetään kaikilla Kreikan tv-kanavilla.
Tähän mieheen ei nyt ole kohdistunut pelkästään kreikkalaisten mielenkiinto, vaan koko Euroopan. Talouskuripolitiikkaa vastustavan vasemmistopuolueen nousu maansa suurimmaksi puolueeksi olisi historiallinen tapahtuma.
Syriza on tehnyt töitä ollakseen valmis hallitukseen.
On sanottu, että Tsipras on kuin politiikan rocktähti. Kun hän saapuu saliin, kaikki nousevat seisomaan ja hän kävelee taputtajien kujan läpi lavalle.
Tsipras puhuu lähes tunnin. Tulkkausta ei ole, mutta voi huomata hänen rakentaneensa puheeseensa useita välinostoja ennen loppuhuipennuksen lähestymistä. Kreikkalaisen draaman perinteisiin sopivasti yläparvella on huutokuoro: joukko Syrizan lippuja heiluttavia nuoria, jotka kommentoivat iskulauseilla välinostojen jälkeisiä taukopaikkoja.
Tunnelma on liioittelematta innostunut, mutta ei ryppyotsainen. Silloin tällöin joku yleisöstä esittää ilmeisen humoristisen välihuudon, koska kaikki naurahtavat. Tsipras vastaa saman tien samalla tyylillä, ja taas naurahdetaan.
Kaikki eivät ole mahtuneet saliin. Järjestäjät kertovat, että ulkopuolella on suurempi joukko katsomassa puhetta isolta screeniltä.
Puheen jälkeen Tsipras kutsuu lavalle Kreikan ekologisen puolueen puheenjohtajan. Puolue ei ole lähtenyt vaaleihin omalla listallaan, vaan sen edustajia on Syrizan listoilla.
Sitten Tsipras pyytää lavalle illan ulkomaisen vieraan, Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen. Eurooppalaisten vasemmistopuolueiden johtajia on mukana Syrizan vaalitilaisuuksissa näyttämässä, ettei Kreikka ole yksin. Kampanjan päätöstilaisuuden vieras oli toisen kovassa nosteessa olevan vasemmistopuolueen, Espanjan Podemosin johtaja Pablo Iglesias.
Kysymys on koko Euroopasta
Koko Syrizan vaalikampanja on rakennettu Tsiprasin ympärille. Kaikissa vaalimainoksissa on iso Tsiprasin kuva. 40-vuotias Tsipras poikkeaa jo dynaamisella olemuksellaan Kreikan usein iäkkäämmistä johtavista poliitikoista.
Lisäksi mainoksissa toistuu Syrizan vaalilause: ”Toivo on saapumassa”. Juuri toivoa kreikkalaiset tarvitsevat, kun talouskriisi ja siihen syötetyt karvaat lääkkeet ovat riepotelleet yhteiskuntaa pohjiaan myöten, vieneet ihmisiltä työn ja toimeentulon, ajaneet satojatuhansia nuoria ulkomaille ja kalvaneet tavallisia ihmisiä nöyryytyksen tunteella.
Voiko toivoa olla ilmassa jopa liian paljon? Volosin vaalitilaisuuteen osallistuva Syrizan jäsen Konstantinos Voliotis myöntää, että näin voi olla.
– Monet odottavat, että kaikki muuttuu hetkessä, jos Syriza voittaa vaalit. Mutta tulevalla hallituksella ei ole helppoa. Sen on edettävä vähän kerrassaan sen korjaamiseksi, minkä kriisi on rikkonut.
– Kreikalla on aikojen kuluessa ollut paljon vaikeuksia. Toivon vain, että voisimme päästä normaaliin tilanteeseen.
Volos on 140 000 asukkaan kaupunki Manner-Kreikan itärannikolla. Konstantinos Voliotisin juuret ovat monen sukupolven takaa kaupungissa ja hän sanoo ylpeänä, että hänen sukunimensäkin tarkoittaa ”volosilainen”.
Nyt hän kuitenkin ajattelee koko Eurooppaa.
– Ongelmat eivät koske vain Kreikkaa, vaan Eurooppaa. En ole samaa mieltä siitä, minkälaista politiikkaa Saksan johdolla Euroopassa tehdään. Saksa ei toimi tulevaisuutta varten, vaan hetkellisten etujen vuoksi.
Voliotis sanoo uskovansa, että Euroopan voimakkaat valtiot haluavat pitää Kreikan kontrollissaan ja yrittävät jatkaa samalla linjalla, vaikka Syriza muodostaisikin hallituksen.
Nuorten tulevaisuus vaakalaudalla
– Ennen kaikkea toivon vaaleista muutosta. Toivon, että ihmiset osallistuvat ja ottavat elämänsä omiin käsiinsä.
Näin sanoo volosilainen Syrizan jäsen Natalia Doolotsiou.
– Uskon, että Syriza saa aikaan suuren muutoksen, ei pelkästään Kreikassa, vaan koko Euroopassa. Jotain uudenlaista on nyt alkamassa ja se alkaa täältä Kreikasta.
Doolotsiou sanoo, että nyt asiat Kreikassa ovat todella huonosti. Se ei johdu pelkästään talouskriisistä, vaan kaikesta, mitä se on tuonut mukanaan.
– Minusta Syriza ansaitsee vaalivoiton ja kreikkalaiset ansaitsevat muutoksen. Ihmiset ansaitsevat töitä ja nuoret ansaitsevat mahdollisuuden.
Arkkitehtuuria opiskeleva volosilainen Syrizan aktiivi Konstantinos Tsoutsis sanoo myös, että vaaleissa ratkaistaan nuorten tulevaisuus.
– Kysymys on siitä, että minun ikäiseni ihmiset voisivat ajatella tulevaisuutta ja toivoa siltä jotakin.
Kreikasta on kriisin aikana lähtenyt 250 000 nuorta ulkomaille, monet korkeasti koulutettuja. Se on paljon vajaan 11 miljoonan asukkaan maassa. Nuorisotyöttömyys on 50 prosenttia ja kokonaistyöttömyyskin yli 25 prosenttia.
Tsoutsis sanoo odottavansa, että Syriza saa enemmistön uuteen parlamenttiin.
– Silloin se voisi palauttaa lakeihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja korjata demokratiassa sen, minkä hallituksen kriisipolitiikka on rikkonut.
Tsoutsisin toive ei ole välttämättä mahdoton. Syrizan kannatus on tällä viikolla ollut 35–37 prosenttia, kun luvut muutetaan vertailukelpoisiksi suomalaisiin gallupeihin poistamalla ”ei osaa sanoa” -vastausten vaikutus.
Näillä lukemilla enemmistöön tarvittavista 151 paikasta jäisi muutama puuttumaan. Suunnilleen 38 prosentin kannatuksella enemmistö olisi lähes varma, sillä suurin puolue saa 300-paikkaiseen parlamenttiin 50 bonuspaikkaa.
Viimeisinä kampanjapäivinä kamppailu entisestään polarisoitui Syrizan ja nykyisen päähallituspuolueen, konservatiivisen Uuden demokratian (ND) väliseksi. Samalla Syrizan etumatka ND:hen kasvoi 4,5–5,7 prosenttiyksikön välille.
Samaras ei suostu tv-väittelyihin
Maanantaina iltapäivällä Syrizan isossa vaaliteltassa Ateenan keskustassa väkeä tulee ja menee. Toiset tutkivat ehdokaslistoja, toiset keskustelevat puolueaktiivien kanssa ja jotkut pysähtyvät pitemmäksi aikaa katsomaan screeniltä näytettäviä vaalimainoksia ja katkelmia Tsiprasin puheista.
Monet syrizalaiset pitävät luovuttamisen merkkinä sitä, että pääministeri Antonis Samaras (ND) ei suostu tv-keskusteluihin Tsiprasin kanssa.
– Samaras ei ole hyvä puhuja ja hän tietää, ettei pärjäisi väittelyssä. Siksi hän keksii erilaisia tekosyitä kieltäytymiselleen, sanoo eräs aktiivi.
Perjantaina oli enää ND:llä suuri vaalitilaisuus. Kreikkalaisen politiikan kirjoittamattomien sääntöjen mukaan viimeinen kampanjapäivä jätetään pääministeripuolueelle. Kahtena viimeisenä päivänä on kampanjointi kielletty.
Monet syrizalaiset ovat sanoneet yksityisesti, että itse asiassa puolue ei vielä edellisten, kesän 2012 jännitysvaalien jälkeen olisi ollut valmis hallitsemaan. Nyt on toisin. Välivuodet on tehty kovasti töitä.
Syriza julkisti syyskuussa Thessalonikin messuilla ohjelmansa kriisin ratkaisemiseksi. Thessalonikin messujen politiikkatapahtumat ovat kuin Ruotsin kesäinen Visbyn viikko, poliitikkojen kokoontumisajot ja tärkeiden aloitteiden tekopaikka.
Syrizan Thessalonikin ohjelma (se on juuri suomennettu) ei maalaile taivaanrantoja, vaan kertoo sen, mitä puolue aikoo ensimmäisinä toiminaan tehdä, jos se pääsee muodostamaan hallituksen. Ohjelmassa esitetyistä toimista on tehty myös kustannusarvio.
Tosikoitos alkaa vaalien jälkeen
Niin Kreikan sisällä kuin maan ulkopuolellakin on varmasti monia, jotka eivät halua mitään muuta niin paljon kuin sitä, että Syriza epäonnistuisi hallituspuolueena.
Vaalien voittaminen lieneekin Syrizalle helpompi osa urakkaa kuin se, mitä on edessä niiden jälkeen. Puolue on toisaalta selvästi paaluttanut sen, mistä se ei aio tinkiä, mutta toisaalta korostanut valmiuttaan neuvotella sekä Kreikan sisällä että EU:n tasolla.
Syrizaa uhkaa hallituksessa vaara kahdelta taholta. Hakkaamalla päätä seinään velkaneuvotteluissa EU:n kanssa on uhkana umpikuja. Mutta liian pitkälle menevät kompromissit nostattavat äkkiä syytöksiä vaalilupausten pettämisestä.
Jonkinlainen sopimus Kreikan velkojen uudelleenjärjestelystä ei kuitenkaan ole mahdoton, vaikka johtavien EU-poliitikkojen puheet vielä vaikuttavat tinkimättömiltä – eihän kukaan paljasta korttejaan etukäteen.
Kulissien takana on merkkejä siitä, että EU:ssa valmistaudutaan Syrizan vaalivoittoon ja tulemaan toimeen Syriza-hallituksen kanssa.
Myös yhä useammat ekonomistit ovat sitä mieltä, ettei Kreikka pysty koskaan maksamaan kaikkia velkojaan takaisin. Lainarahoista voitaisiinkin saada enemmän takaisin, jos Kreikalle annettaisiin mahdollisuus nousta uudestaan jaloilleen.
Kreikkaa enemmän kyse voi nyt olla siitä, minkälaisen ennakkotapauksen siitä pelätään tulevan.
Myös Kreikan sisällä Syriza valmistautuu rakentamaan siltoja – tai hajottamaan oikeistoa. To Vima -lehti kertoi tiistaina huhuista, joiden mukaan Syriza haluaisi Kreikan seuraavaksi presidentiksi ”kokoavan voiman”. Suomeksi tämä tarkoittaisi sellaista Uuden demokratian poliitikkoa, joka ei ole ollut yhtä innokas vyönkiristäjä kuin Samaras.
Kolmesta huhuissa nimeltä mainitusta henkilöstä Kreikan EU-komissaari Dimitris Avramopoulos ei suoraan kiistänyt niitä, mikä närkästytti ND:n johtoa.
Kreikan presidentillä ei ole suuria valtaoikeuksia, mutta juuri parlamentin epäonnistuminen joulukuussa presidentin valinnassa johti tämän päivän ennenaikaisiin vaaleihin.
uutiskirje 
