Tuleeko kevään eduskuntavaleista some-vaalit?
Sen tiedämme vasta vaalien jälkeen, vastaavat tutkijat Salla-Maaria Laaksonen ja Matti Nelimarkka. Heidän datavaalitutkimuksensa tarkoitus on selvittää, miten vaalijulkisuus muodostuu ja valta-asetelmat rakentuvat.
Neljä vuotta sitten ei some-vaaleja tullut, vaikka sellaistakin ennakoitiin.
Ehdokkailla oli Laaksosen mukaan laajasti blogeja ja profiileja sosiaalisessa mediassa, mutta niitä käytettiin lähinnä perinteiseen tiedottamiseen. Vuorovaikutteisuus jäi vähäiseksi.
Sosiaalisen median pieneksi jääneestä vaikutuksesta kertoi sekin, että vain 9 prosenttia väestöstä seurasi vaaleja sosiaalisen median kautta.
Samasta asiasta kertoo myös vaalitulos. Vihreät ja heidän kannattajansa olivat aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa. Jos some olisi ollut merkittävä tekijä, heidän olisi pitänyt voittaa vaalit. Vihreät kuuluivat kuitenkin vaalien suuriin häviäjiin.
Laaksonen ja Nelimarkka keräävät sosiaalisesta mediasta laaja aineistoa, ns. big dataa, jonka analyysiin käytetään matemaattisia malleja. Esimerkiksi tiettyjen sanojen käytön yleisyyttä seuraamalla saadaan selville keskeisiä teemoja.
Tutkimuksessa matemaattisiin malleihin yhdistetään verkko- ja mediaseurantaan perustuvaa laadullinen analyysiä.
uutiskirje 
