Kuntien väliset talouserot ovat kasvamassa entisestään, jos sote-uudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti, Kuntaliitto katsoo. Samalla hyvin terveys- ja sosiaalihuoltonsa hoitaneille kunnille tulee taloudellisia lisärasituksia.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, että sote-uudistus siirrettäisiin rahoituksen osalta seuraavalle hallitukselle.
– Eduskunnalle on yleensä annettu hyvin valmisteltuja esityksiä. Sote-rahoituksen osalta sellaisesta ei voi puhua, Mäki-Lohiluoma totesi keskiviikkona UP-uutispalvelulle Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa.
Hallituksen esityksen mukaan kunnan sote-menot voivat muuttua enimmillään 400 euroa asukasta kohden joko ylös- tai alaspäin.
Mäki-Lohiluoma tähdentää, että muutos rankaisee niitäkin kuntia, jotka ovat saaneet sote-menonsa kuriin. Ne voivat joutua leikkaamaan menojaan entisestään. Toisaalta aiheeton lisämeno saattaa tulla sellaisille kunnille, joiden väestö tarvitsee paljon terveyspalveluita.
Sote alkuun nykymenojen mukaisesti
Sote-uudistuksessa tulisi Kuntaliiton mukaan harkita tarkemmin kuntakohtaisia talousvaikutuksia. Ennen kuin varsinainen rahoitusmalli lyödään lukkoon, sote-uudistus voitaisiin rahoittaa nykypohjalta.
Kukin kunta maksaisi osuutensa nykyisten tosiasiallisten sote-menojensa mukaan. Perusteeksi kävisi esimerkiksi keskiarvo kolmen viime vuoden sote-menoista, Kuntaliitto esittää.
Sote-uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2017. Mäki-Lohiluoma pitää aikataulua erittäin haasteellisena, sillä muutos koskee 200 000 työpaikkaa ja miljardien omaisuussiirtoja. Hän muistuttaa, että samaan aikaan on pohdinnassa terveyspalveluita koskeva monikanavarahoitus.
– Tällaisella aikataululla ei ole koskaan aiemmin tehty näin suuria muutoksia, Mäki-Lohiluoma toteaa.
Rahoitusperiaatekin pitää punnita
Eduskunnan perustuslakivaliokunta harkitsee parhaillaan, onko sote-uudistus kaikilta osilta perustuslain mukainen.
Yhtäältä vaa’assa painaa kansalaisten yhdenvertainen kohtelu palveluiden saamisessa ja toisaalta kunnallinen itsehallinto.
Myös kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kunnallisiin palveluihin on otettava huomioon. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät uudistuksessa 19 kuntayhtymän hoidettaviksi ja erikoissairaanhoito viidelle erva-alueelle.
Näiden lisäksi perustuslakivaliokunnan mietittävänä on rahoitusperiaate. Sen mukaan kunnilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet tuottaa palvelut, jotka valtio kunnille osoittaa.
Rahoitusperiaate saattaa Kuntaliiton mukaan olla uhattuna, joten valtion pitää osoittaa sote-uudistukseen riittävät resurssit.
uutiskirje 
