Viikon kysymys
Painettujen lehtien uudeksi haastajaksi on noussut sosiaalinen media.
Miten lehdistön käy somen kanssa, yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylän yliopistosta?
– Sosiaalinen media ruokkii lehdistöä uutisaiheilla. Lehtitalot myös hyödyntävät sosiaalista mediaa. Esimerkiksi facebookissa jaettavat linkit ovat usein ammattitoimittajien tekemiä juttuja. Median on syytä huolestua, jos somessa ei jaeta sen juttuja. Ilmaisjutut kasvattavat lehden brändiä ja tuovat lukijoita maksumuurin yli.
Vastaako sosiaalinen media kansaa pienoiskoossa?
– Täytyy muistaa, että some-yleisö ei ole koko kansa. Somessa ovat yliedustettuna tietyt ryhmät ja aliedustettuna toiset, esimerkiksi vanhukset. Ammattimedioiden pitää pystyä käsittelemään yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita, jotka eivät leviä sosiaalisessa mediassa.
Miten painettujen sanomalehtien tehtävä on muuttunut?
– Uutistaustoja on tullut enemmän. Nopea uutisointi on siirtynyt sähköiselle puolelle. Jos netti kertoo, mitä nyt tapahtuu, painettu lehti voi kertoa laajemmista yhteyksistä, miksi näin tapahtui ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Analyysit ja spekulaatiot eivät ole niin aikaan sidottuja.
– Monissa mediataloissa mennään ns. netti edellä eli haetaan lukijoita netin ja mobiililaitteiden käyttäjistä. Lehden osalta mietitään, mikä asiakaskunta ei tullut palvelluksi. Puhutaan mediaevoluutiosta eli sanomalehdet etsivät elintilansa uudelleen.
Mistä lehdet löytävät elintilaa?
– Täytyy muistaa, että vaikka lukijat siirtyvät nettiin ja mobiiliin, lehtien tulot tulevat vielä valtaosin printistä. Sisällön osalta ideoita haetaan yleisaikakauslehdistöstä. Lehtien sunnuntaisivut on tästä yksi esimerkki, niissä on tarinallista journalismia.
Miten nettijournalismi muuttaa maailmankuvaa?
– Personoidut uutissivustot ovat yhdenlainen uhka. Kun uutissivustoista voi valita haluamansa, se kaventaa maailmankuvaa. Lukija ei näe niitä aihepiirejä, jotka eivät häntä kiinnosta. Nyt myös Yle on mennyt tähän personointiin mukaan, mitä voi kritisoida Ylen julkisen palvelun tehtävää ajatellen.
– Sanomalehteä selatessa voi vahingossa törmätä kiinnostaviin asioihin eri aihepiireistä. Verkossa on toki paljon tarjontaa, mutta ei jäsennettynä, toisin kuin lehdessä.
Onko lehtien lukijakunta yhä uskollista?
– Suuret ikäluokat pitävät yllä maakuntalehtiä. Printtisukupolven raja menee 40-50-vuotiaissa. Nettinatiivit selailevat ja surffaavat. Tosin käyttäjätutkimusten mukaan ihmisille muodostuu nettirutiineja. Tulee tavaksi katsoa esim. aamulla ensimmäiseksi iltapäivälehtien sivut.
Kuva: Birgitta Suorsa
lehti 