Viikon kysymys
Valtio avusti vuonna 2014 yhteensä 58,5 miljoonalla eurolla 46 puheteatteria ja 11 tanssiteatteria. Valtion ja kuntien määrärahat kattavat noin kaksi kolmasosaa teattereiden taloudesta.
Miten teatterit pärjäävät, toimitusjohtaja Tommi Saarikivi työnantajajärjestö Suomen Teatterit ry:stä?
– Viimeisten neljän vuoden aikana valtionosuuksia on leikattu kaksi kertaa ja kuntien tuet ovat tiukassa pitkittyneen taantuman jälkeen.
– Valtionosuutta saavat eli vos-teatterit työllistävät vakituisesti noin 2 700 työntekijää.
Onko taantuma vaikeuttanut toimintaa?
– Vaikka vuonna 2013 katsoja- ja lipunmyyntitulot notkahtivat, muutamat teatterit tekivät silti erittäin hyvän tuloksen.
– Arvion mukaan viime vuonna katsojaluvut nousivat eli tapahtui korjausliike ylöspäin.
– Isompien vos-teattereiden tilanne ei ole katastrofaalinen, vaikka taloudellisen tilanteen vakiintuminen vie varmasti aikaa.
Pitääkö säästää?
– Säästöpaineet vaikuttavat alan työllisyyteen, mutta vähemmän kuin oltiin pelätty. Freelancereilla on varmasti vähemmän työtilaisuuksia kuin ennen.
– Henkilöstöstä on pakko säästää, koska teatteritiloista ei voida. Vakituisten työsuhteiden määrä on ollut hienoisessa laskussa ja freelancereiden osuus kasvaa.
– Koska teatteri on matalapalkka-alaa, voidaan pienelläkin summalla palkata väkeä.
Vos-osuuksiin oikeuttavia henkilötyövuosia on siirretty pääkaupunkiseudulle muualta Suomesta. Mitä siitä seuraa?
– Valtionosuuksilla halutaan taata teatteriin pääsy kohtuullisen matkan päähän muuallakin maassa. On tärkeää, että henkilötyövuosia pysyy riittävästi siellä, missä teatteria tehdään.
– Yhtäkään pääkaupunkiseudun ulkopuolista teatteria ei ole jouduttu lakkauttamaan.
Miten taantuma on vaikuttanut jäsentenne työtilanteeseen, Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko?
– Tilastojen mukaan näyttää siltä, että näyttelijöistä säästetään.
– Meidän jäsenkunnastamme freelancereiden osuus on kasvanut noin sadalla kahden viime vuoden aikana. Työssäkäyviä jäseniä on vajaat 1 500.
– Erityisesti pienemmissä teattereissa, pääkaupunkiseudun ulkopuolella käytetään enemmän avustajia ja harrastajia.
Miten taantuma on vaikuttanut muuhun teatterin henkilökuntaan, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton tiedottaja Anne Saveljeff?
– Isojen teattereiden vakituisen henkilökunnan määrä ei ole dramaattisesti muuttunut viime vuosina, sillä teatteri ei pyöri esimerkiksi ilman markkinointia tai tekniikkaa.
– Teatteriohjaajat sekä suunnittelijat, kuten skenografit, valo- ja äänisuunnittelijat ovat pääasiassa freelancereita.
– Teatterialan freelancereiden määrä on kasvanut 1980-luvulta lähtien, joten ilmiö ei ole uusi.
Kuva Kuopion kaupunginteatteri/Ari Ijäs
uutiskirje 
