Turun yliopistossa väittelevän Miika Vuoren tutkimus tarkasteli asukkaiden yhteisöllisyyden tunnetta ja väkivallan pelkoa paikkakunnilla tapahtuneiden koulusurmien jälkeen. Vuori pyrki tekemään tutkimuksessaan näkyväksi tapahtumien yhteisöllisiä ja yksilöllisiä seurauksia.
– Läheisen kuolema ja kouluikäisen lapsen vanhemmuus muodostivat koulusurmista läheisemmän tapahtuman: huoli koulusurmien toistumisesta oli voimakkaampaa kyseisillä henkilöillä, Vuori toteaa.
– Toisaalta yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunne olivat heikentyneet erityisesti niillä henkilöillä, joilla oli masennusoireita, Vuori jatkaa.
Koulusurmat aiheuttivat voimakkaampaa huolta naisissa kuin miehissä.
Asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne vahvistui Jokelassa
Vuoren tutkimus osoittaa, että Jokelan ja Kauhajoen asukkaat reagoivat eri tavoin tapahtumiin. Tutkimuksen mukaan asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne vahvistui Jokelassa. Toisaalta asukkaiden huoli koulusurmien toistumisesta heijastui myös omaa paikallisyhteisöä ja yhteisön jäseniä kohtaan koettuun epäluottamukseen. Vastaavaa ei tullut esiin Kauhajoen asukkaiden kohdalla.
Vuoren mukaan tulokset selittyvät osin sillä, että Jokelassa tapahtumapaikkana oli taajaman yläaste ja lukio. Sen vuoksi seuraukset koskettivat voimakkaammin paikallisyhteisöä.
Yksilölliset tekijät määrittävät suhdettamme väkivaltaan
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat väkivaltaan eri tavoin. Esimerkiksi nuoret, 18–34-vuotiaat naiset olivat Vuoren mukaan eniten huolestuneita koulusurmien toistumisesta.
– Aikaisempien tutkimusten mukaan ikä- ja sukupuolierot korostuvat myös muuhun väkivaltarikollisuuteen suhtautumisessa. Naiset pelkäävät miehiä enemmän esimerkiksi katuväkivallan kohteeksi joutumista. Havaitsin tämän myös väitöstutkimuksessani, Vuori kertoo.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen näkökulma yhdessä
Koulusurmat kohdanneita paikallisyhteisöjä tarkasteleva väitöstutkimus on tiettävästi aihepiirinsä ensimmäinen, jossa on hyödynnetty sekä yhteisöllistä että yksilöllistä näkökulmaa yhdistävää tutkimusotetta. Viidestä tutkimusartikkelista koostuva väitöstutkimus toteutettiin Emil Aaltosen säätiön rahoittamassa ”Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen” -tutkimushankkeessa.
Tutkimus perustuu Jokelasta ja Kauhajoelta puoli vuotta ja puolitoista vuotta paikkakunnilla tapahtuneiden koulusurmien jälkeen kerättyihin postikyselyaineistoihin. Erillisiin kyselyihin osallistui kaiken kaikkiaan 1266 henkilöä.
lehti 