Matti Harjuniemi ampuu kovilla Destian yksityistämiskiistassa
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi (vas.) on hieman turhautunut Destian ”yksityistämiskeskustelun” tasosta. Hänen mielestään asioita ei osata eritellä tai niitä ei ehkä haluta ymmärtää.
– Destian omistuspohjan laajentamisesta tässä on kysymys, Harjuniemi tarkentaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheita hänen Destiaa koskevista yksityistämisvaatimuksistaan.
JHL:n johto, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) ja toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen (vas.), syyttivät viikko sitten Harjuniemeä siitä, että hän on huonoin perustein vaatinut liikenneväylien rakentamisesta ja ylläpidosta tunnetun Destia Oy:n yksityistämistä.
Harjuniemeä syytetään yksityistäjäksi
Santamäki-Vuori ihmetteli, että Harjuniemi pitää ongelmana sitä, että valtio voi olla tilaajana ja näiden palveluiden tuottajana Destian kautta. Santamäki-Vuori sanoo, että Harjuniemen kritiikin mukaan kaikki valtion ja kuntien organisaatiot tulisi purkaa.
Harjuniemi vastaa syytöksiin, että kyse on tasavertaisen ja terveen kilpailun takaamisesta.
– Omistuspohjan laajentaminen takaa terveen Destian jatkossa.
Hän painottaa, että Destia on jo nyt osakeyhtiö, jonka pitäisi kaikessa toimia terveiden liiketaloudellisten toimintatapojen mukaan.
– Sehän ei ole mikään vanha valtionyhtiö vaan 2008 perustettu osakeyhtiö, jossa valtio on tällä hetkellä vielä on sataprosenttisena omistajana.
”Ei strategista
merkitystä”
Yleisesti valtio-omistusta yrityssektorilla pidetään perusteltuna, jos tuotanto on yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta strategisesti merkittävää. Valtio-omistuksella on haluttu taata strategisilla aloilla tuotanto tarvittaessa myös muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla. Perusteisiin kuuluu myös poikkeusolojen huoltovarmuudesta huolehtiminen.
Harjuniemi kiistää, että Destialla olisi sellaista strategista merkitystä, että sen pitäisi olla valtion omistuksessa. Budjettivaroja käyttävä Tiehallinto on Harjuniemen mukaan väylärakentamisen strateginen taho.
Hänen mielestään hallinto ja tuotannon erottamisen jälkeen Destiasta piti tulla normaali liikelaitos, joka kilpailee muiden alan yrittäjien kanssa.
Destiasta tehtiin Harjuniemen mukaan osakeyhtiö siis kilpailusyistä – ja Euroopan Unioninkin painostuksesta:
– Ettei synny outoa kilpailuasetelmaa urakointialalle, kuten tähän maa- ja vesirakentaminen, että olisi mahdollisuus siihen, että samat kaverit ovat urakoita antamassa ja niitä tarjoamassa.
Harjuniemi epäilee, että nykyinen täysimittainen valtio-omistus antaa mahdollisuuden epäterveeseen yritystoimintaan.
Terve kilpailu on
veronmaksajan etu
Harjuniemen mukaan mukaan ei saa syntyä tilanteita, joissa Destia vanhana tielaitoksen osaorganisaationa olisi muita paremmassa kilpailuasemassa.
– Ei saa olla edes aihetta epäillä, että Destia olisi erilaisessa kilpailuasemassa ehkä paremman tiedonsaannin, tuttavuuksien tai sitten omistajapohjan tarjoaman riskintasauksen tai jopa riskin hävittämisen kautta.
Harjuniemi puhuu monopoliasemaa hakevan organisaation mahdollisuudesta moraalikatoon.
Moraalikato saattaa Harjuniemen mielestä kohdata valtion yksin omistamaa yritystä, kun valtio maksaa laskun joka tapauksessa. Hän viittaa myös alihinnoiteltujen urakoiden mahdollisuuteen.
– En väitä, että minulla olisi joitain käytännön tapauksia, joissa näin olisi tapahtunut. Mutta tämänkaltainen tilanne tässä on erittäin helposti syntymässä.
Harjuniemi napauttaa, että JHL haluaa valtion piikin olevan auki.
– Näin ei veronmaksajien rahoilla voida tehdä. Eihän Destia voi olla mikään kilpailun johtaja ikään kuin tiehallinnon tai valtion kainalossa oleva kilpailukapellimestari.
Hänen mukaansa normaalein liiketaloudellisin kriteerein toimiva yritys on myös veronmaksajan etu. Normaali yritysasema ja kilpailu takaavat rakentamisen edullisuuden.
Siksi Harjuniemi sanoo, että jo aiemmin viritettyyn Destian omistuspohjan laajentamiseen pitää nyt saada vauhtia.
Harjuniemi ajaa
liittonsa etua
JHL:n johto epäilee, että Harjuniemen ”yksityistämishaluissa” on kysymys myös kilpailusta ammattiliittojen jäsenistä.
Destia on halunnut, että sen työntekijät noudattaisivat julkisen alan yleisiä työehtosopimuksia, jotka tekee työntekijäpuolella JHL. Destia on ostanut itselleen yksityisiä rakennusalan yrityksiä ja vaatii niidenkin työntekijöitä JHL:n sopimusten piiriin.
Harjuniemi myöntää, että hänen Destia-puheissaan on kysymys myös ay-jäsenasioista, rakennusalan työntekijöiden eduista.
– Jos toista väittäisin, niin puhuisin lööperiä. Ammattiliitoille on erittäin tärkeää, että sen järjestäytymisalalla noudatetaan kaikkien sillä alalla toimivien yritysten osalta sille alalle tehtyjä sopimuksia.
Harjuniemi sanoo, että työehtosopimusriidoissa on kysymys jo Destiaa edeltäneistä kiistoista.
Harjuniemi muistuttaa, että Destia voisi kyllä halutessaan noudattaa rakennusalan työehtosopimuksia, koska se on Rakennusliiton työnantajapuolella olevan vastapoolin, entisen Suomen maarakentajien keskusliiton, nykyisen Infra ry:n jäsen.
Destia kuitenkin haluaa noudattaa Liikenne- ja erityisalojen työnantajat ry:n LTY:n kanssa tehtyjä sopimuksia.
Harjuniemi sanoo hieman happamasti LTY:stä, että tämä vanhojen valtion laitosten työnantajayhdistys luotiin aikoinaan siksi, että saatiin JHL:lle sopiva neuvottelukumppani.
”Vasemmisto kannattaa
kritiikittömästi JHL:ää”
Harjuniemi sanoo, että kun Destian omistuspohjan laajentamiskeskustelussa on teksti puolin ja toisin koventunut, niin ammutaan sitten kovilla.
– Sanotaan nyt tämäkin ääneen, että vasemmistopuolueet näyttävät kannattavan kritiikittömästi JHL:n kantoja.
– Nyt näyttää siltä, että vasemmistopuolueet ovat ottaneet tässä Destia-asiassa asioita paremmin tutkimatta saman kannan kuin niiden suurin tukija JHL. Vasemmiston kannoissa kuuluu maksajan ääni.
– Näyttää siltä, että vasemmistopuolueissakaan ei välitetä niistä yksityisten alojen pienipalkkaisten järjestöistä, jotka rämpivät tässä ankarassa todellisuudessa ja jotka yrittävät huolehtia järjestäytyneiden työntekijöittensä työoloista ja työllisyydestä.
Harjuniemi kysyy uudelleen, mikä tässä on veronmaksajan etu.
– Ei voi olla verovarojen käytön kannalta hyvä, että tähän nyt järjestetään Destian ja JHL:n ympärille tämmöinen onnellisten saari, jossa ei noudateta yleisiä yritystoiminnan ja kilpailun sääntöjä.
Harjuniemi toppuuttelee niitä, jotka väittävät, että hän on ajamassa Destiaa ja sen työntekijöitä ahdinkoon.
– Ei tässä esitetä, että Destia häipyisi markkinoilta.
Harjuniemi ei moiti Destian työtä sinänsä:
– Destia on erittäin hyvä tienpidossa. Sillä on siihen hyvä kalusto ja ammattimainen henkilökunta. Enkä mitenkään halua myöskään arvostella Destian kykyä näitten tie- ja väylähankkeitten projektien vetäjänä.
Kyse on Harjuniemen mukaan vain eri yritysten ja niiden työntekijöiden tasavertaisuudesta.
uutiskirje 