Bussiliikenteen kilpailuttaminen kaupunkiseuduilla on hyödyttänyt kuntien taloutta, mutta vain hetkellisesti. Lippujen hintoihin kilpailutuksen hyödyt eivät ole ulottuneet. Kuljettajille kilpailutus on merkinnyt epävarmuutta työpaikasta.
Asia ilmenee Palkansaajien tutkimuslaitoksen liikenneväylien tilaa ja joukkoliikenteen kilpailutusta koskevan tutkimushankkeen loppuraportissa. Se julkistettiin tiistaina.
Pääkaupunkiseudulla bussilinjojen kilpailutus käynnistyi vuonna 1998 ja pian perässä seurasivat Turku ja Tampere. Nyt kilpailutus on levinnyt 26 kaupunkiin. Auto- ja kuljetustyöntekijäin liiton arvion mukaan 75 prosenttia linja-autonkuljettajista ajaa kilpailutettuja linjoja.
Tiistaina julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kilpailun vaikutuksia joukkoliikenteeseen pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.
Tutkimuksessa selvitettiin oliko kilpailu tehostanut toimintaa ja alentanut kustannuksia. Se olisi voinut näin johtaa bussilippujen hintojen alenemiseen, jonka seurauksena bussien liikennemäärät olisivat nousseet.
Aluksi kilpailu on vähentänyt kunnallisen tuen tarvetta bussiliikenteelle ja vahvistanut kuntien taloutta. Kilpailun vakiinnuttua tuki on kuitenkin lähes palautunut entiselle tasolle.
Bussilippujen hintoja kilpailu ei ole alentunut, vaan hinnat ovat nousseet muita kuluttajahintoja nopeammin.
Pelkkää haittaa kuljettajille
Kuljettajat ovat kokeneet kilpailuttamisen kielteiseksi. Se on lisännyt epävarmuutta työpaikan säilymisestä. Lisäksi kilpailun on koettu lisänneen kiirettä ja työn rasittavuutta.
Kuljettajien palkkoihin kilpailu ei ole suuria vaikuttanut. Tutkimus arvioi niiden saattaneen nousta hieman enemmän kuin muuten olisivat nousseet.
AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen mukaan tutkimuksen valossa näyttää selvältä, että kilpailutuksen säästöt revitään kuljettajien selkänahasta. Hyödytkin näyttävän Piiraisen mukaan jäävän väliaikaisiksi.
– Pitkällä aikavälillä kilpailutuksen vaikutukset muuhun kuin kuljettajien kokemaan epävarmuuteen ovat olemattomat, totesi Piirainen tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Kiireen ja kuljettajien kokeman rasituksen lisääntymisen Piirainen arvioi johtavan liikenneturvallisuuden heikkenemiseen.
Yli puolet tutkimukseen vastanneista kuljettajista katsoi aikataulujen olevan liian kireät. Aikataulussa pysyäkseen pitää ajaa ylinopeutta.
Lonka-sopimuksesta apua
AKT:ssä pidetään tärkeänä vuosituhannen vaihteessa solmittua ns. Lonka-sopimusta, jossa kilpailutukselle sovittiin pelisääntöjä.
Sopimus solmittiin pääkaupunkiseudulla laajan bussiliikennettä koskevan lakkoilun jälkeen silloisen piirisovittelijan Esa Lonkan sovittelun tuloksena.
Sopimuksen mukaan kilpailun voittaneen bussiyhtiön tulee palkata hävinneen yhtiön työntekijöitä vanhoina työntekijöinä ja keskeisiltä osiltaan entisin työehdoin ajamaan kilpailutuksessa voitettuja linjoja.
Sitä pidetään AKT:ssä keskeisenä syynä tutkimustulokseen, joka kertoo kuljettajien palkkatason säilyneen ennallaan kilpailusta huolimatta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon kuuluvien Raideammattilaisten puheenjohtaja Vesa Mauriala katsoo, että myös raiteille tarvitaan Lonka-sopimuksen kaltainen pelisääntö, kun raideliikenne avautuu kilpailulle ensi vuosikymmenen alussa.
lehti 