Torstaina päättyneet YK:n ilmastoneuvottelut Bonnissa jättivät ympäristöjärjestö WWF:n mukaan jälkeensä useita avoimia kysymyksiä. Ratkaisematta jäi joukko vaikeiksi osoittautuneita teemoja, kuten ilmastorahoitus ja toimet päästöjen vähentämiseksi riittävän ripeästi ennen vuotta 2020.
Ilmastorahoituskysymykset ovat perinteisesti jääneet ilmastoneuvotteluissa viime tinkaan. Rahoituskysymysten ratkaiseminen ennen loppuvuonna pidettävää Pariisin ilmastokokousta on erityisen kriittistä, jotta uusi ilmastosopimus saadaan solmittua.
– Suomen uuden hallituksen budjettikiristykset ovat ristiriidassa ilmastosopimuksen saavuttamisen kanssa. Hallituksen päätös siirtää päästökaupasta saadut voitot pois kehitysyhteistyöstä eli myös köyhimpiin maihin tarkoitetusta ilmastorahoituksesta, osoittaa huonoa tilannetajua, WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle toteaa.
– Ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä kehitysmaita on vaikea saada ilmastosopimuksen taakse, jos emme pysty tarjoamaan heille riittävää rahallista tukea. Rahoituksen strateginen merkitys on keskeinen ja siksi esimerkiksi Saksa tuplasi taannoin oman panoksensa.
Neuvotteluihin osallistuneet valtiot olivat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan lisää välittömiä ja kunnianhimoisia päästövähennystoimia. Railo luvattujen rahoitus- ja päästötoimenpiteiden välillä on kuitenkin edelleen suuri.
Kollen mukaan on silti toivoa, että eri valtioiden hallitukset sitoutuvat lisätoimiin saadakseen päästöt laskuun ennen vuotta 2020, jolloin uuden ilmastosopimuksen on tarkoitus astua voimaan. Myös sitä ennen kasaantuvat ilmakehän päästöt olisi saatava nopealla aikataululla kuriin.
”Olemme hyvin pettyneitä”
Bonnissa oli tarkoitus muokata helmikuussa Genevessä sovitusta vaikealukuisesta ja laajasta sopimustekstistä selkeytetty, tiiviimpi ja luettavampi versio sekä myös ensimmäinen luonnos sopimusta täydentäviksi osapuolikokouksen päätöksiksi Pariisissa. Tavoitteet jäivät saavuttamatta, todetaan ympäristöministeriön tiedotteessa torstaina.
– Olemme hyvin pettyneitä etenemisvauhtiin, kuten suurin osa muistakin valtuuskunnista täällä. Tulokset jäivät täällä liian laihoiksi. EU vaati kokouksen aikana tehokkaampia työtapoja, mutta niitä vastustettiin, kertoo pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.
Kokouksen lopussa neuvottelujen puheenjohtajat saivat osapuolilta valtuuden laatia uuden pohjatekstin, jossa eri vaihtoehdot poliittisesti kiistanalaisista asioista on selkeämmin esitetty. Teksti laaditaan Bonnissa käytyjen keskusteluiden ja kirjallisten esitysten pohjalta, ja se julkaistaan 24.7. mennessä.
Metsäkadosta sopu
Kokouksen valopilkkuja oli ympäristöministeriön mukaan sopu trooppisen metsäkadon pysäyttämiseen ja metsien kestävään käyttöön tähtäävästä Redd+-mekanismista. Bonnissa saatiin vuosien työn jälkeen viimeisteltyä kansainväliset säännöt, mikä mahdollistaa mekanismin ottamisen osaksi Pariisin sopimusta.
Suomen ilmastoneuvottelutiimin Heikki Granholm toimi Redd-neuvottelujen toisena puheenjohtajana.
Syksyllä ennen Pariisin kokousta on vielä kaksi neuvottelukokousta, elo-syyskuun vaihteessa sekä lokakuussa Bonnissa.
uutiskirje 
