Pankkiekonomistit Suomessa kiirehtivät näyttämään Kreikalle ovea ulos eurosta. Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan ”vaakakuppi on kallistumassa sille puolelle, että Kreikka on lähdössä eurosta”. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo Kreikan olevan ”vahvasti polulla, joka johtaa ulos eurosta”.
STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund näkee pankkiekonomistien tulkitsevan tilannetta puhtaasti pankkitoiminnan kannalta.
– Kreikka ei halua eikä Kreikkaa haluta päästää pois eurosta. Alustavat laskelmat kertovat, että Grexit on muulle euroalueelle kalliimpi kuin ohjelma, josta Kreikka selviytyisi. Vastuut veloista, jotka ovat syntyneet saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, ovat tämän prosessin aikana siirtyneet veronmaksajille. Länsimaiset pankit on pelastettu.
EU:n johdon on vaikea arvovaltasyistä muuttaa tiukkaa talouspoliittista kurssia.
Edesvastuutonta ajaa Kreikkaa ulos eurosta
– Veronmaksajien kannalta Kreikan luopuminen eurosta johtaisi siihen, että valistuneen arvauksen mukaan puolet veloista tulisi ”anteeksi annetuksi”, koska ne maksettaisiin devalvoituneella drakmalla.
– Jos Grexit olisi tehty viisi vuotta sitten, Musta Pekka olisi jäänyt pankeille, nyt se jää veronmaksajille.
Sund pitääkin edesvastuuttomana toiveita Kreikan saamisesta eurosta ulos, koska lasku lankeaa veronmaksajille.
Tätä on esittänyt muun muassa ulkoministeri Timo Soini (ps.) Kreikan kansanäänestyksen jälkeen.
Nykyinen talouspolitiikka säästää hengiltä
Sundin mukaan vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa kuin Kreikan lainojen olennainen uudelleenjärjestely.
– Nyt ei pitäisi sulkea pois osan velkojen anteeksi antamisesta ja laina-aikojen pidentämistä sekä edelleen korkotason laskua. Näyttää olevan edelleenkin epäselvää, että voimakas säästöpolitiikka johtaa talouskasvun hiipumiseen, vaikka Kreikan on odotettu hoitavan velvoitteitaan talouskasvulla.
Sund viittaa nobelistien Paul Krugmanin ja Josef Stiglitzin analyyseihin säästöpolitiikan seurauksista. Hän pitääkin ongelman ytimenä sitä, että EU:n johdon on vaikea arvovaltasyistä muuttaa tiukkaa talouspoliittista kurssia. Tiukkaa talouspolitiikkaa tulisi löysätä, jotta Kreikka voisi selviytyä velvoitteistaan mahdollisimman laajasti.
– Näin voimakkaalla säästöpolitiikalla Kreikka ei voi nousta jaloilleen. Velkaongelma on olennaisesti pahentunut Kreikassa sen jälkeen, kun sitä lähdettiin ikään kuin pelastamaan, Sund muistuttaa.
Näyttö on vahva, ettei Kreikalle esitetty talouspolitiikka toimi. Tästä huolimatta hän ei pidä kovin todennäköisenä, että Euroopan unioni voisi tästä opistaan luopua.
– Näyttää hyvin murheelliselta, että kurssia ei käännetä. Sitten ollaankin pattitilanteessa, kun ongelmat syvenevät.
Syrizan hän arvioi tehneen suuren myönnytyksen neuvottelujen jatkon turvaamiseksi euromaiden kanssa. Ristiriitoja herättävä valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on ilmoittanut eroavansa.
Kreikan kriisissä testataan demokratian rajoja
Sundin mukaan Kreikan kriisin ratkaisussa testataan myös kansallisvaltion demokratian ja integraation välistä suhdetta.
– Meillä on kansallisen tason demokratian ihanne. Tsipras testaa nyt kansallista liikkumavaraa, Sund muistuttaa.
Integraation syvetessä kansallinen liikkumavara on kaventunut. Kreikassa kansalaiset kyllästyivät harjoitettuun politiikkaan ja äänestivät uudenlaista talouspolitiikkaa ajavan Syrizan valtaan. Hallitus haluaa muuttaa aikaisempia sitoumuksia.
Sundin mukaan peruskysymyksiä onkin, että toimiiko ja mihin suuntaan kansallisvaltioiden demokratia, ja mitä merkitystä on kansallisilla vaaleilla.
– Tsipras on pannut hanttiin ja nojannut kansalliseen demokratiaan, ja hän on törmännyt rajoihin.
Hän huomauttaa, että Suomessa valtaan päässeistä perussuomalaisista on tullut EU-puudeleita. Puolue on luopunut keskeisestä vaaliteemastaan vahvasta kansallisesta itsemääräämisoikeutta Etyj-kokouksen yhteydessä, kun venäläisten osallistuminen kokoukseen evättiin.
– Perussuomalaiset eivät halua haastaa eivätkä kokeilla, missä kulkee yhteisen ja kansallisen päätöksenteon raja. Syriza on halunnut tätä testata.
uutiskirje 
