Kreikan talouskurimus tiukkoine ratkaisuineen osoittaa, että Euroopassa on selvä demokratiavaje. Näin ajattelee Luca Visentini, joka valitaan Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n (ETUC) pääsihteeriksi syyskuun lopussa.
Visentini huomauttaa, että talouskurin nimissä kreikkalaisten työehtoja on heikennetty ja sosiaalietuuksia on leikattu. Samaa vaadittiin Espanjalta, kun se tarvitsi väliaikaista tukirahoitusta Euroopan unionilta.
– Päätökset näistä leikkauksista tehdään Euroopan komissiossa ja Euroopan Keskuspankissa. Kun leikkaukset koskevat tavallisia ihmisiä, heidän mielipiteensä pitää saada kuuluviin.
Visentinin mukaan Euroopan keskuspankin pitäisi neuvotella säästöpäätöksistä kansalaisia edustavien tahojen kanssa.
– Euroopan keskuspankin tehtävänä on puolustaa yhteistä valuuttaa, mutta ei yksittäisen jäsenmaan taloutta tai eurooppalaisia työmarkkinoita. Siihen pitää saada muutos.
Tasapaino saataisiin perustamalla demokraattisesti valittu euromaiden neuvosto, jonka kanssa EKP:n tulisi neuvotella.
EU:n jäsenmaiden ministerien muodostama ministerineuvosto tai Euroopan parlamentti eivät Visentinin mukaan riitä täyttämään demokratiavajetta. Ennen kuin euromaiden demokraattinen neuvosto saadaan perustettua, neuvotteluosapuolena voisivat olla Eurooppa-tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.
– Nehän neuvottelevat työehdoista ja sosiaalietuuksista kansallisella tasolla.
Yrityskohtaisuus ei luo kasvua
Työolojen heikentäminen ja sosiaalietujen leikkaaminen talouden tasapainottamiseksi ovat Visentinin mukaan hyvin vanhanaikaisia ratkaisuja.
– Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä tehtäviä on saada tämä propaganda yleissitovia työehtosopimuksia ja kolmikantaisia neuvotteluja vastaan loppumaan.
Viisaampaa olisi vauhdittaa taloutta investoimalla.
– Yhdysvallat valitsi sen tien seitsemän vuotta sitten. Ensimmäiset talouskasvun merkit näkyivät kolmen vuoden kuluttua, ja nyt maan talous kasvaa kovaa vauhtia.
Työajan pidennys ja työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen ovat hänen mielestä vastavirtaan kulkemista. Irlannissa sovittiin keväällä paluusta kolmikantaisiin neuvotteluihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin. Sama kehitys on meneillään Espanjassa.
– Itä-Euroopassa ei ole juurikaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta eipä siellä ole myöskään saavutettu riittävää kilpailukykyä eikä kasvua, Visentini huomauttaa.
Parhaiten toimivat työmarkkinat saavutetaan hänen mukaansa, kun työehdoista sovitaan yleissitovilla työehtosopimuksilla ja niitä sovelletaan paikallisesti.
Komissio muutti mieltään
Euroopan komissiokin on Visentinin mukaan muuttamassa kantaansa ja asettumassa taas tukemaan kolmikantaisia neuvotteluja ja yleissitovia työehtosopimuksia.
– Komissio on ymmärtänyt, että Itä-Eurooppaan täytyy saada yleissitovat työehtosopimukset ja kolmikantainen neuvottelumenettely, sillä muutoin EU ei kehity tasapainoisesti.
Sosiaalisten etuuksien polkemisella Eurooppa ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa.
– Aina löytyy maita, joissa valmistetaan tavaroita Eurooppaa halvemmalla. Meidän kilpailuvalttimme ovat koulutus ja korkea laatu.
Kuva: Jarno Mela
uutiskirje 
