Ammattiyhdistysliike on raivoissaan hallituksen tiistaina esittelemistä työehtojen heikennyksistä. ”Pelipöytään on nyt tullut tekijä, jonka kihot eivät tunne tai eivät välitä säännöistä, joiden mukaan pöydässä kortit jaetaan ja pokat sekä bluffit testataan”, kommentoi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi liiton blogissa hallituksen toimintaa.
Harjuniemen mukaan hallituksen suunnittelema pakottava lainsäädäntö on oikeudellisesti heikolla perustalla. Pakottava lainsäädäntö tarkoittaa sitä, että liitot eivät voi sopia lakia paremmista työehdoista. Harjuniemi kirjoittaa suunnitelman olevan ristiriidassa perustuslain kanssa.
”Perustuslaissa on säädetty ammatillisen yhdistymisvapauden turvaamisesta. Yhdistysten (liitot) vapaasti neuvottelemat työehtosopimukset ovat kansainvälisen työjärjestön sopimusten mukaan keskeinen osa tätä perustuslaillista oikeutta. Tessit ovat yhdistymisvapauden olennainen sisältö”, hän toteaa.
Harjuniemen mukaan ”pitäisi olla suurin piirtein sota, jotta rajoitukset tähän liittojen sopimusoikeuteen voitaisiin hyväksyä”.
”Euroopan ihmisoikeussopimuksen ammatillinen järjestäytymisvapaus pitää niin ikään sisällään oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Asialla on siis kansainvälinenkin ulottuvuutensa.”
”Osoittaa suurta ammattitaidottomuutta”
Ylen haastattelemat työoikeuden professorit kiinnittävät huomiota samaan asiaan. Helsingin yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen sanoo, että nyt luodaan pakottavaa palkkauslainsäädäntöä työnantajan eduksi. Se on kyllä tähän saakka ollut kansainvälisestikin hyvin vieras lähtökohta.
– En tiedä kuka on neuvonut hallituksen jäseniä, mutta kyllä tätä hallituksen ratkaisua on hyvin vaikeata käsittää. Jos hallitus ryhtyy nyt suoraan valmistelemaan ja säätämään tällaista lainsäädäntöä, se osoittaa suurta ammattitaidottomuutta, Tiitinen sanoo Ylelle.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että palkat ovat olleet suomalaisessa yhteiskunnassa työantaja- ja työntekijäjärjestöjen välinen sopimuskysymys.
– Sitä on muutettu toisenlaiseksi vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa – esimerkiksi toisen maailmasodan jälkeen. Suomen nykyjama ei kuitenkaan ole verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen säännöstelykauteen.
”Kentällä reagoidaan”
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi Ylelleporvarihallituksen tuhoavan sopimisen kulttuurin työmarkkinoilla.
– Vähemmästäkin on saatu liikkeelle kymmeniä tuhansia ihmisiä. En ole ensimmäisenä vetämässä lippua salkoon yleislakon merkiksi, mutta kyllä kentällä varmasti reagoidaan, Aalto ennustaa.
Kaikki asiantuntijat uskovat hallituksen hankkeiden vaikeuttavan paikallista sopimista työpaikoilla.
”Hallitus vaarantaa orastavan kasvun”
Kansanedustaja Kari Uotila syyttää hallitusta avoimesta ja häpeämättömästä sanelusta. Hänen mukaansa rajut heikennykset palkansaajien työehtoihin ja toimeentuloon vaarantavat Suomen talouden orastavan elpymisen.
– Yksikkökustannusten laskua ja tuottavuuden myönteistä kehitystä on jo tapahtunut pitkään jatkuneen keskeisiä kilpailijamaita maltillisemman palkkakehityksen myötä. Hyvää kehitystä vauhdittaa edelleen muun muassa tänään eduskunnan lähetekeskustelussa oleva eläkeuudistus.
– Sipilän hallitus vaarantaa alkaneen myönteisen kehityksen jatkumisen ennennäkemättömän kovalla hyökkäyksellä palkansaajien sopimusturvaa vastaan. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen suurin virhe oli sanelu, ja tätä virhettä hallitus toistaa nyt kolmatta kertaa sen sijaan, että se hakisi yhteisymmärrystä kaikkien osapuolten kanssa, paheksuu Uotila.
”Yhteistyötä jatketaan”
Hallitus keskusteli keskiviikkona talousneuvoston kanssa tiistaina esittelemistään toimista. Tapaamisessa suurin osa kriittisestä palautteesta kohdistui pakottavaan lainsäädäntöön.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa jatketaan.
– Tässä Suomen vakavassa tilanteessa tarvitaan yhteistyötä ja kaikkien osapuolten vastuunkantoa.
Hallitus jatkaa toimenpiteiden valmistelua suunnitellusti. Ne on määrä tuoda eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä.
uutiskirje 
