Hallituksen maanantainen ilmoitus ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamisen vaihtamisesta lomarahojen 30 prosentin leikkaukseksi enemmän hämmentää kuin selkiytti työmarkkinatillannetta. Hallitukselle tuli yllätyksenä, että 225 000 uutta palkansaajaa on saamassa lomarahaa sen jälkeen, kun asiasta säädetään lailla.
Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat lain säätämistä niin, että yrityksille ei tule lisäkustannuksia, koska koko harjoituksen tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä.
Suomen Yrittäjien mukaan lomarahauudistus pitäisi rajata niihin tapauksiin, joissa on työehtosopimusmääräyksiä lomarahasta tai asiasta pitäisi saada sopia paikallisesti. Järjestön mukaan lailla säädetty lomarahan maksamisvelvoite koskisi arviolta 25 000 yritystä ja enimmillään 225 000 palkansaajaa. Yrittäjien mukaan velvoitteen ulkopuolisista yritykset maksavat karkean arvion lomarahoja vapaaehtoisesti noin kolmasosalle palkansaajista.
Suomen Yrittäjien mukaan uusi velvoite olisi noin neljän prosentin lisä työvoimakustannuksiin. Sen kompensoisivat osittain tai kokonaan hallituksen esittämät muut toimet, kuten loppiaisen ja helatorstain muuttaminen työpäiviksi, sairauslomakarenssipäivä ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen.
– Joka tapauksessa on selvää, että uuden velvoitteen piiriin joutuvilla aloilla ei saavutettaisi tavoiteltavaa viiden prosentin kilpailukykyhyppyä, vaan monissa tapauksissa kilpailukyky päinvastoin heikkenisi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.
Järjestö esittää, että jos lomarahasääntely halutaan ulottaa kaikkiin palkansaajiin ja yrityksiin, työntekijöillä ja yrittäjillä pitäisi olla mahdollisuus sopia keskenään parhaasta käytännöstä myös lomarahojen maksamisessa tai maksamatta jättämisessä tai muunlaisesta palkkausjärjestelystä, jos se sopii työntekijöille ja yrityksille paremmin.
”Epäreiluun asemaan”
Palvelualojen työnantajat PALTA on myös sitä mieltä, että lomarahan muuttaminen lakisääteiseksi saattaa kasvattaa kustannuksia sellaisilla aloilla ja yrityksissä, joissa erillistä lomarahaa ei ole käytössä.
– Lomarahan leikkaamista ei saa toteuttaa niin, että se velvoittaisi maksamaan lomarahoja myös sellaisilla toimialoilla ja yrityksissä, joissa niitä ei tällä hetkellä ole käytössä. Tämä voisi tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä ja kilpailukyvyn heikkenemistä monissa palvelualoilla toimivissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe varoittaa.
Varpen mukaan kilpailukykyä vahvistavat toimet eivät saa asettaa joitakin yrityksiä tai aloja epäreiluun asemaan, vaan ne on toteutettava siten, että kaikissa yrityksissä yksikkötyökustannukset vähentyvät.
– Toivon että tämä huomioidaan uudistusten valmistelussa.
”Lisäkustannusta ei pitäisi tulla”
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen mukaan lomarahalisäys pitää ottaa huomioon muissa palkkakustannuksissa.
– Olen maallikko näissä tapauksissa, mutta olettaisin, että näissä tapauksissa kyse on järjestäytymättömistä aloista, joilla ei ole yleissitovaa sopimusta. Heillä on varmasti palkkasopimuksissa tarve ottaa huomioon tämä lomarahan lisäys, ettei lisäkustannusta tule, Vanhanen sanoi MTV3:lle .
– Kun kilpailukykyä pyritään parantamaan, ei ole tietysti järkevä lisätä kustannuksia, vaan keventää niitä, Vanhanen järkeilee.
”SAK tilasi pakkolait”
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pitää hallituksen lomarahaesitystä tasapuolisena ja syyttää ammattiliittoja pullikoinnista.
– Koko viime vaalikausi menetettiin toimintakyvyttömän hallituksen vuoksi. Vaalikautta on yleisesti arvioitu erääksi Suomen historian huonoimmaksi. SDP jarrutti tuolloin välttämättömiä uudistuksia ja esti Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeiden muutosten etenemisen. Ja jälleen kerran puolue yrittää neliraajajarrutusta, Slunga-Poutsalo sivaltaa.
– Suomessa ei nyt ole kerta kaikkiaan varaa tällaisiin poliittisiin näytelmiin, joita SAK ja SDP yhdessä harjoittavat. Viime viikkojen tapahtumat ovat avanneet monien kansalaisten silmät. On ilmiselvää, että pakkolakiesitykset tilasi SAK, eikä kukaan muu.
”Pienentää ostovoimaa”
Tehy suhtautuu edelleen kriittisesti hallituksen eiliseen uuteen leikkausesitykseen, vaikka siinä luovutaan ylityö- ja sunnuntailisien leikkaamisesta ja korvataan ne lomarahan leikkaamisella kaikilta.
– Ei tämä sellaisenaan käy vieläkään. Vaikka tehyläistä hoitohenkilöstöä ja rohkeita kätilöitä kuultiin ja leikkaukset kohdistuvat nyt tasapuolisemmin eri palkansaajaryhmiin, taustalla on edelleen pohjoismaiseen sopimusyhteiskuntaan erittäin huonosti sopiva pakkolaki. Lomarahan leikkaus kaventaa huolestuttavasti ostovoimaa ja pienentää verotuloja. Esityksessä hiertävät yhä myös sairauspäiväkarenssi ja lomien lyhentäminen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
uutiskirje 
