Naisten osuus poliittinen johtajuuden tehtävissä vähenee. Tämä selviää YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tuoreesta julkaisusta Women Political Leaders 2025.
Näin on, vaikka tällä hetkellä nainen useamman valtion tai hallituksen johdossa kuin viisi vuotta sitten. Nyt luku on 27, viisi vuotta sitten 21. Kuitenkin peräti 103 maassa ei ole koskaan ollut naista korkeimmassa toimeenpanovallan virassa.
Sama näkyy myös ministerien määrässä: naiset pitävät hallussaan maailmassa 22,9 prosenttia ministerisalkuista. Vuonna 2024 vastaava luku oli 23,3 prosenttia. Se tarkoittaa, että ensimmäistä kertaa on dokumentoitu laskua naisministerien määrässä.
”Suomessa usein ajattelemme, että kyllähän meillä toteutuu tasa-arvo päätöksenteossa.”
Paras tilanne Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Hallituksia, joissa on vähintään 50 prosenttia naisia, on nyt yhdeksän, kun vielä viime vuonna niitä oli 15. Samanaikaisesti niiden maiden määrä, joissa ei ole yhtään naisministeriä, on kasvanut seitsemästä yhdeksään pelkästään viime vuoden aikana.
Naisten kannalta paras tilanne on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (31,4 prosenttia) sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla (30,4 prosenttia), kun taas Keski- ja Etelä-Aasia jää selvästi jälkeen vain 9 prosentilla.
– Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista juuri silloin, kun tarvitsemme osallistavaa päätöksentekoa eniten, UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous sanoo.
Miehet hallitsevat puolustusta ja taloutta
UN Women toteaa, että naisten edustuksen väheneminen tapahtuu aikana, jona naisten oikeuksiin kohdistuu maailmanlaajuista vastaiskuja, ja poliittisesti aktiivisiin naisiin kohdistuva väkivalta on laajaa sekä verkossa että tosielämässä. Tämä osaltaan estää monia naisia astumasta tai jatkamasta uraansa politiikassa ja heikentää tasa-arvoa edustuksessa.
Järjestö muistuttaa myös siitä, että vallitsevat sukupuolinormit ja -käytännöt vaikuttavat merkittävästi ministerisalkkujen jakautumiseen. Miehet hallitsevat yhä salkkuja, jotka määrittävät kansallisia ja globaaleja prioriteetteja, kuten puolustusta (87 prosenttia miehillä), talous- ja finanssiasioita (84 prosenttia) ja ulkoasioita (82 prosenttia).
Naiset nimitetään useimmiten ministereiksi, joiden tehtävät liittyvät sukupuolten tasa-arvoon (87 prosenttia) sekä perhe- ja lapsiasioihin (71 prosenttia).
Suomessakin matkaa tasa-arvoon politiikassa
Tilannetta vaikeuttaa myös sukupuolten tasa-arvoon keskittyneiden ministeriöiden väheneminen, sillä ne ovat keskeisiä instituutioita tasa-arvon sisällyttämisessä politiikkaan. Vuonna 2020 tällaisia ministeriöitä oli noin 80, mutta määrä väheni 76:een vuonna 2024 ja 74:ään vuonna 2025.
Suomen hallituksessa tilanne on kuitenkin naisten edustuksen kannalta hyvä. Pääministeri Petteri Orpon johtaman Suomen 77. hallituksen 19 ministeristä tällä hetkellä 11 on naisia. Sanna Marinin johtaman Suomen 76. hallituksen 19 ministeristä naisia oli 12 sen lopettaessa
– Suomessa usein ajattelemme, että kyllähän meillä toteutuu tasa-arvo päätöksenteossa, koska meillä on ollut yksi naispresidentti ja useampi naispääministeri. Tosiasia on, että Suomessakin riittää kuitenkin yhä tekemistä. Esimerkiksi kuntavaaleissa naisten osuus valituista ei ole koskaan yltänyt 50 prosenttiin, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sanoo.
– Erityisesti nais- ja vähemmistöpoliitikkoihin kohdistuva vihapuhe, seksismi ja rasismi ovat merkittäviä ongelmia myös meillä Suomessa.
UN Women kehottaa hallituksia ja poliittisia johtajia ryhtymään rohkeisiin ja välittömiin toimiin esimerkiksi nimitysten kautta, käyttämällä tilapäisiä erityistoimia kuten kiintiöitä sekä vahvistamalla suojelua poliittista väkivaltaa vastaan.
uutiskirje 
