Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo arvostelee kovin sanoin hätiköityä tapaa, jolla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on hoitanut jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Honkasalo toteaa, että jalkaväkimiinoja koskevasta Ottawan sopimuksesta irtautumista olisi pitänyt käsitellä demokraattisesti.
– Tämä hätiköity ja läpi runnottu päätös ei saa kiitosta demokratian näkökulmasta, Honkasalo sanoi maanantaina, kun eduskunta keskusteli asiasta täysistunnossa.
”Humanitaarisen oikeuden näkökulma jäi täysin marginaaliin.”
Hallitus ilmoitti huhtikuussa päivää ennen kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestyksen alkamista, että se alkaa valmistella Ottawan sopimuksesta irtautumista
– Ulkoasiainvaliokunta piti asiasta vain kolme kuulemista. Humanitaarisen oikeuden näkökulma jäi täysin marginaaliin, hän kuvaili prosessia.
Honkasalon mielestä näin tärkeälle asialle olisi ollut hyödyksi laajempi parlamentaarinen käsittely, kuten on ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa ollut pitkään maan tapa.
Miinoja sotaa käyviin maihin?
Prosessin aikana Honkasalo sai käsityksen, että sosiaalidemokraateille ja vihreille olisi tärkeää saada päätöksen yhteydessä kirjaukset miinaraivauksen vahvistamisesta ja siitä, että maamiinojen vienti Suomesta kielletään.
– Nyt molemmat tavoitteet jäivät täysin saavuttamatta. Muut oppositiopuolueet antoivat siis tukensa sille, että maamiinojen käyttöä ei pyritä välillisesti estämään muissa maissa, ja sille, että maamiinojen päätymistä sotaa käyviin maihin ei yritetä rajoittaa, Honkasalo sanoi.
Ulkoasiainvaliokunta ei linjannut miinanraivaustyön määrärahatason nostosta, joten miinanraivauksen rahoitus käytännössä laskee tulevina vuosina. Valiokunta ei myöskään ollut valmis linjaamaan maamiinojen maastavientikiellosta.
– Voin ymmärtää maamiinojen käytön sotilaallisia argumentteja, mutta sitä en kerta kaikkiaan ymmärrä, että Suomi lähtisi viemään maamiinoja muihin maihin. Siis, että Suomi lisäisi maamiinojen määrää globaalisti, Honkasalo totesi.
Vahva viesti maailmalle
Honkasalon mukaan Suomi lähettää yhä vahvemmin viestin maailmalle siitä, että sääntöpohjaista järjestelmää voidaan kunnioittaa valikoiden.
– Suomi osaltaan antaa vauhtia kehitykselle, jossa sotatilanteen uhatessa valtiot kokevat vaihtoehdoksi irtautua sotatilanteita varten laadituista säännöistä ja sopimuksista, hän sanoo.
Honkasalo arvioi hallituksen oman esityksen olleen oikeassa siinä, että sopimuksesta irtautumisella on kielteisiä vaikutuksia laajemmin humanitaariseen oikeuteen, asevalvontaan ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään sekä Suomen maineeseen asevalvonnan saralla.
uutiskirje 