KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

Raptori-yhtye lavalla Stadioncross-konsertissa vuonna 1990.

Raptori-yhtye lavalla Stadioncross-konsertissa vuonna 1990. Kuva: Lehtikuva/Marja Seppänen-Helin

Millainen musiikki oli suosittua viime vuosikymmenillä ja mitä se kertoo meistä? Kolmiosaista juttusarjaa jatkaa 1990-luvulla suosittua musiikkia käsittelevä artikkeli.

Emilia Männynväli
14.6.2025 7.00

Hyvinvointivaltion kulta-aikaa seurannut vuosikymmen oli vastaansanomaton sekoitus taiteellista kovatasoisuutta ja kieli poskessa -mentaliteettia. 1990-luvun suosituinta musiikkia leimasivat humoristiset sävyt, erotiikka ja uusi kaupallinen elektronisen musiikin genre, eurodance.

Samaan aikaan ilmestyi kuitenkin myös taiteellisesti kovatasoista pop- ja rockmusiikkia, ja monet uudet naisartistit saivat ansaitsemansa huomion – ainakin määrällisesti, joskin huomion laatu jätti usein toivomisen varaa.

Edistys edistyy tai sitten ei

Vuonna 1990 ilmestyi Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta. Harvoin onnistutaan ajassa tekemään niin hyvin aikaa kuvaavia kappaleita kuin albumin nimibiisi. Kappaleeseen on tunnistettavasti tiivistetty agraari-Suomen kaupungistuminen ja kansainvälistyminen. Soundin haastattelussa Alanko kertoi inspiraation syntyneen yleisessä saunassa vanhojen äijien juttuja kuunnellessa.

Vuonna 1990 ilmestyi myös eräs hieman toisenlainen klassikko, Raptori-yhtyeen Oi Beibi, jonka provokatiivisen yliampuvat sanat jokainen entinen ysärilapsi osaa yhä tänäkin päivänä etu- ja takaperin. Nykyään – kollektiivisen kontekstin- ja huumorintajun vakavasti taannuttua – sellaisen kappaleen julkaiseminen johtaisi moraalipaniikkiin, joka todennäköisesti tuhoaisi artistien urat ja elämät. Roisin rallatuksen varjoon jäi yhtyeeltä nokkelampiakin kappaleita, kuten graffitikulttuuria kommentoinut Tyyris Tyllerö.

Kovin paljoa eteenpäin ei lopulta liene menty myöskään siinä, miten naisen itsetietoinen seksikkyys herättää yhä närää. Köyhistä ja rikkonaisista lähtökohdista ponnistanut Kikka oli lahjakas ja määrätietoinen taiteilija, yhä tänäänkin yksi Suomen myydyimmistä naisartisteista, mutta sehän ei miesarteisteille ja -toimittajille sopinut. Rohkea ja näyttävä artisti sai kestää kohtuuttoman määrän matalamielisten pilkkaa. Jo 1980-luvun puolella uransa aloittaneen Kikan ”se levy” lienee yhäkin kakkosalbumi Kiihkeät tuulet.

Suomisurkeilua ja piirimyyjiä

Yhtä kepeyttä ja vallattomuutta ei ysäri suinkaan ollut. Uusi vuosikymmen oli tuskin ehditty korkata, kun Suomi jo lasketteli lamaan. Pikku hiljaa tämä alkoi näkyä myös listoilla. Kotimaisesta musiikista kuritettua kansaa vuonna 1991 puhuttelivat muun muassa Eppu Normaalin Lensin matalalla 2 sekä Hectorin Juodaan viinaa.

Suomisurkeilun jonkinasteinen huipentuma oli samana vuonna ilmestynyt Suurlähettiläiden Pitääxunaina?, jossa kertoja on ”niiin” onneton, ettei hänellä ole autossaan edes nastoja talvella. Onko hän niin masentunut, ettei saa aikaiseksi? Eikö hänellä ole varaa talvirenkaisiin? Vai onko kesäkumeilla luistelu itsetuhoisuuden ilmaus? Sitä ei tarina kerro. Mutta paria vuotta myöhemmin x-kirjaimeen ja kysymysmerkkiin ihastui myös 2. maanantai hitissään Mixet tahdo olla munkaa?.

Ongelmia lähestyttiin joskus myös hurtin huumorin kautta, kuten ramopunk-pumppu Ne Luumäet Onnellinen perhe -kappaleessaan, jossa ”faija saapuu Kakolasta / mutsi venaa uutta lasta / viimeks faija nähtiin vuosi sitten”. Työhön liittyviä ajan ilmiöitä kuvasi (1992) puolestaan Vilperin perikunta kappaleillaan Tervetuloa länteen, Andrej (Men at Work: Down Under) sekä Piirimyyjä (Uriah Heep: Easy Livin’), ja niin oli turkulainen huumori-iskelmä poltettu lopullisesti kansakunnan tärykalvoille. Ikkunanpesijän arjesta kertova Miljoonasateen 506 ikkunaa oli niin ikään kovassa soitossa.

Ysärin alakulttuurikavalkadia esitellyt Neljän ruusun Juppihippipunkkari oli suosittu luultavasti juuri siksi. Ehkä Sir Elwoodin hiljaisten värien dystopiahitti Viimeisellä rannalla sai nostetta epävarmuuden ajasta, kun kylmä sotakin oli vielä tuoreessa muistissa.

Vuosikymmenen alkupuolelta lienee mainittava myös radiopopkuningas Neon 2, joka lauloi suosituimmissa kappaleissaan mistäpä muusta kuin ihmissuhteista: siitä, miten itketään ja kuollaan ikävään, sekä siitä, miten puistossa istuttiin, viiniä nautittiin ja suudeltiin.

Roisin rallatuksen varjoon jäi graffitikulttuuria kommentoinut Tyyris Tyllerö.

Väenmuusikoiden synty

Jo 1980-luvulla menestyneen J. Karjalaisen toinen ilman Mustia laseja tehty albumi Tähtilampun alla oli vuonna 1992 jymymenestys. Siltä sai soittoa erityisesti Telepatiaa ja Villejä lupiineja -kolmosalbumilta sen nimibiisi. Jo ennen 1996 Väinöä oli selvää, että uusi väenmuusikko oli syntynyt. Karjalaista on tituleerattu Suomen viimeiseksi yhtenäiskulttuurin ilmentymäksi, eikä suotta. Harvalla toisella pitkän linjan artistilla lienee enää niin laajaa fanipohjaa.

Karjalaisen kaltaisten kansantaiteilijoiden ja aiemmin mainitun huumori-iskelmän lisäksi ysärillä voi yhä hyvin myös huumoriton iskelmä. Vuonna 1993 lauloi Joel Hallikainen Kuurankukilla itsensä kansakunnan sieluun ja Katri Helena aneli valoa pimeään kappaleessaan Anna mulle tähtitaivas. Samuli Edelmannin Peggyssa surkeutta hukutettiin mihinkäs muuhun kuin viinaan.

Vuonna 1993 Kaija Koo kyseli, Kuka keksi rakkauden, ja Haddaway arvuutteli, mitä se on. Kaija Koon Tuulten viemää -albumista tuli yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimmistä albumeista, ja Kaija Koota voi kutsua väenmuusikoksi samoin perustein kuin J. Karjalaistakin. Väenhumoristien Kummeli-sketsisarjasta puolestaan nousi listoille Heikki Helan Uneton yö (1994). Kansallistunteiden kanteleenkieliä hieman totisemmin kosketteli Laura Voutilaisen suositun debyytin nimibiisi Kerran kukkia (1993).

Eräänlaisen väenmuusikon asemaan nousi myös mies, jota ei monista muista suosikeista poiketen lavoilla nähty. Leevi and the Leavingsin nokkamiehestä Gösta Sundqvistista tuli eräänlainen lama- ja syrjä-Suomen kansan syvien rivien tuntojen tulkki, vaikka mies itse oli espoolainen taiteilijasielu, ja kappaleensa vähintään yhtä koomisia kuin traagisiakin. Pohjoisen taivaan alla, yksi aikakauden suosikkikappaleista, alkaa B-mollista säkeillä ”Mun isä oli köyhä kirvesmies / ehkä saha oli tylsä / kenties höylä liian terävä / sitä kännipäissään heräävä äijä pohti ain”.

Kaija Koo kyseli, Kuka keksi rakkauden, ja Haddaway, mitä se on.

Eurohumppaa ja kultajuhlia

Vuosikymmenen puoltaväliä lähestyttäessä pyyhkäisee jo kasarin lopulla alkunsa saanut eurodance-aalto toden teolla myös yli Härmän. Monien artistien imago on korostetun humoristinen tai eroottinen. Kriitikot ja vanhemmat nyrpistelevät yhtäläisesti, kun lapset luukuttavat E-Roticia ja Dr. Bombayta.

Listoille ampaisivat 1994–1996 muun muassa countrydance-pumppu Rednexin Cotton Eye Joe, Scatman Johnin Scatman ja Mr. Presidentin Coco Jamboo. Kelpasivat kansalle tosin myös esimerkiksi kotimaisen popduo Taikapeilin Jos sulla on toinen ja jenkkiräppäri Coolion Gangsta’s Paradise.

Vuoden 1995 ykkösbiisistä ei ole epäselvyyttä: se oli Nick Borgenin esittämä Ruotsin jääkiekon MM-voitonlauluksi tehty Den glider in, paitsi että voittaja oli Suomi. Tuskin koskaan aiemmin olivat suomenkieliset koululaiset opetelleet yhtä innokkaasti ruotsinkielisen kappaleen sanoja.

Yhtä kiistatta vuoden 1996 hittibiisi oli Los Del Rion Macarena. Sitä tanssittiin niin päiväkodeissa, kouluissa kuin pikkujouluissakin.

MM-kultavuoden tienoon ilmiöihin kuului myös Spice Girls, joka dominoi kuunneluimpien kärkeä monella eri mittarilla. Brittiläinen ”tyttöbändi” muodostui tärkeäksi esikuvaksi monille aikakauden tytöille. Suosittuja olivat tosin poikabänditkin, kuten Hanson ja Backstreet Boys.

Vuonna 1995 saivat Suomessa myös naiset mahdollisuuden suorittaa asevelvollisuuden. Tätä kommentoi Popeda Kersantti Karoliina -kappaleellaan.

Ysäriltä on mainittava myös sellainen brittirock-ilmiö kuin Oasis.

Leffamusiikista latinopoppiin

Vuosikymmenen loppupuolella ulkomainen musiikki valtaa yhä edelleen alaa. Vuonna 1997 radioaalloilla soivat taajaan muun muassa jenkkibändi No Doubtin Don’t Speak, eurodanceyhtye Aquan Barbie Girl ja italialaisen Alexian Summer Is Crazy. Yhtä lailla kuunnellaan konemusiikkiyhtye Prodigya, saksalaista Scooteria ja tietenkin Madonnaa. Metallisemmasta musiikista listoilla viihtyy muun muassa Metallica ja hiphopin puolelta De La Soul.

Suomalaisista artisteista suosittuja ovat muun muassa itähelsinkiläinen Nylon Beat -duo sekä suomirokkibändit Apulanta ja Tehosekoitin. Ysärinuorisoa – tai ainakin tyttöjä – puhuttelevat muun muassa ”tehareiden” Syntynyt köyhänä (1997): ”Meillä on vain sataman rannat / Aution tehtaan ikkunat rikottavaksi / Ei en mä tiedä / Ei en mä käsitä / Miks piti syntyy köyhänä” sekä ”naikkareiden” Viimeinen (1998): ”Sä oot köyhinkin / heikkoluontoisin / mutta kuitenkin / sinut tahtoisin”.

Vuonna 1998 on yksi kappale, jolta ei voi välttyä missään, ja se on Celine Dionin My Heart Will Go On. Titanic-elokuvan suosio näkyy ja myös kuuluu.

Ysäriltä on mainittava myös sellainen brittirock-ilmiö kuin Oasis. Reteästi niin julkisuudessa kuin lavallakin esiintyneiden työväenluokkaisten manchesterilaisveljesten Liam ja Noel Gallagherin yhtye ampaisi maailmanmaineeseen ja huomattiin Suomessakin.

Vuonna 1999 tulee puolestaan latinopop tutuksi koko maailmalle, kun puertoricolainen Ricky Martin laulaa Living La Vida Locaa. Niin tulee sittemmin Kikan lailla julkisuudessa riepoteltu Britney Spearskin Baby One More Time -hitillään.

Suomalaisen musiikin puolella vuotta värittää vahvasti Bomfunk MC’s -yhtyeen Freestyler, joka tuntuu uuden vuosituhannen kynnyksellä tuoreelta.

Päätettäköön musiikillinen ysäri mielivaltaisesti vuoden 1999 suosikkeihin kuuluneen Bloodhound Gangin Bad Touch -kappaleeseen, jossa lihallista kaipuuta ilmaistaan säkein ”You and me baby ain’t nothin’ but mammals / So let’s do it like they do on the Discovery Channel”.

Kappale alleviivaa ihmiseläimen eläimyyttä – kuten tietyllä tapaa kenties koko vallaton 1990-lukukin.

Jutussa on käytetty lähteenä Suomen hittivuosilistoja suomevuosilistat.blogspot.com. Listat perustuvat Timo Pennasen (Listablogi) keräämiin aineistoihin. Niissä on huomioitu myynnin lisäksi muita suosiota mittaavia elementtejä, kuten 1990-luvulla radio- ja diskosoittoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään