Viimeiset viralliset neuvottelut uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ennen Pariisin ilmastokokousta käydään Saksan Bonnissa ensi viikon aikana. Tavoitteena on solmia joulukuussa 2015 Pariisissa kattava sopimus, jolla maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin vuoden 2020 jälkeen.
Bonnissa käsitellään lokakuun alussa julkaistua puheenjohtajien ehdotusta Pariisin sopimus- ja päätösluonnoksiksi.
– Uudet luonnokset ovat suuri harppaus eteenpäin, sanoo Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka.
– Vielä kesällä sopimusluonnos oli 80-sivuinen kokoelma eri maiden toiveita. Nyt teksti on 20-sivuinen, vaihtoehtoisten ratkaisujen määrä on rajattu, ja pääsääntöisesti esillä on yksi vaihtoehto. Niiden pohjalta on mahdollista käydä poliittisen tason keskusteluja ja neuvotteluja yksityiskohdista.
Pitkän aikavälin tavoite mukana
Luonnoksessa on mukana EU:n ja Suomen tärkeinä pitämiä elementtejä, kuten pitkän aikavälin tavoite lämpenemisen rajoittamiselle alle kahden asteen, sitoumusten riittävyyden tarkasteleminen viiden vuoden välein ja sitoumusten mitattavuus, toteaa ympäristöministeriö tiedotteessaan.
Lisäksi luonnos mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön käyttämisen päästövähennyksissä, mikä on kansainvälisen päästökaupan edellytys.
EU:lle ja monelle teollisuusmaalle hankalaa on, että luonnos sisältää nykyisenkaltaisen jaon kehittyneisiin ja kehittyviin maihin. EU pitää tärkeänä, että kaikki maat vähentävät päästöjään kykyjensä ja vastuidensa mukaisesti.
– Ensi viikon kokouksessa osapuolet kertovat näkemyksensä tekstiluonnoksista. On tärkeää, että puheenjohtajien ehdotus hyväksytään neuvotteluiden pohjaksi ja Bonnissa päästään heti työskentelemään tehokkaasti, Laurikka sanoo.
Monet öljyntuottajat puuttuvat
Uutta ilmastosopimusta varten maat ilmoittavat, mitä ne aikovat tehdä vähentääkseen päästöjään vuoden 2020 jälkeen ja halutessaan myös sen, kuinka ne aikovat sopeutua ilmastonmuutokseen.
Tähän mennessä 149 maata on antanut oman panoksensa (intended nationally determined contribution, INDC) uuteen ilmastosopimukseen. Näiden maiden yhteenlasketut päästöt kattavat lähes 90 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä.
Mukana on panoksia sekä suurimmilta päästäjiltä ja talouksilta että vähiten kehittyneiltä ja erityisen haavoittuvilta mailta.
Panostaan eivät ole vielä ilmoittaneet monet keskeiset öljyntuottajamaat kuten G20-ryhmään kuuluva Saudi-Arabia sekä muun muassa Qatar, Yhdistyneet arabiemiraatit, Venezuela, Nigeria ja Malesia. Laurikan mukaan Bonnissa on kiinnostavaa nähdä, miten nämä maat nyt neuvotteluissa käyttäytyvät.
Ei riitä kahteen asteeseen
EU:n komissio, vuoden 2016 osapuolikokouksen puheenjohtajamaa Marokko, UNDP ja UNEP järjestivät viime maanantaina ja tiistaina Rabatissa kokouksen, jossa arvioitiin INDC-tilannetta suhteessa maailmanlaajuiseen kahden asteen tavoitteeseen.
Arvioiden perusteella panokset kääntävät päästöt laskuun maailmanlaajuisesti seuraavalla vuosikymmenellä. Vähentämisen tahti ei kuitenkaan ole riittävä kahden asteen tavoitteen näkökulmasta, vaan päästövähennysten kunnianhimon tasoa tulisi tarkastella säännöllisesti ja vahvistaa.
Mitä aikaisemmin päästöjä vähennetään, sitä paremmin voidaan estää ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia tulevaisuudessa. YK:n ilmastosopimuksen sihteeristö julkaisee yhteenvetoraportin osapuolten toimittamista panoksista marraskuun alussa.
lehti 