Marras-joulukuun vaihteessa alkavassa Pariisin ilmastokokouksessa tavoitellaan sopimusta, jonka hyväksyisivät kaikki kokoukseen osallistuvat maat.
Sitovalla sopimuksella hillittäisiin maailman lämpötilan nousu korkeintaan kahteen asteeseen.
Suomi ja EU hakevat Pariisista pitkäaikaista sopimusta. Siihen kirjattaisiin kaikkien mukana olevien maiden omat lämpötilan nousun hillintätavoitteet.
– Tähän asti tehdyillä päätöksillä kahden asteen tavoitetta ei saavuteta. Jos 155 maata ilmoittaa ja toteuttaa tavoitteensa, sillä edistetään päästöjen vähentämistä merkittävästi, Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka kertoi kolmen ministeriön yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Suomi ja EU aikovat esittää Pariisissa myös, että hillintätavoitteiden toteutumista tarkasteltaisiin viiden vuoden välein.
Bonnin kokouksesta kevyet eväät
Hiljattain Bonnissa käydyt viimeiset viralliset neuvottelut ennen Pariisia etenivät Laurikan mukaan hitaasti.
– Kokouksen tavoitteena oli saada aikaan selkeä teksti, jonka pohjalta poliittiset johtajat neuvottelisivat Pariisissa uudesta ilmastosopimuksesta.
Puheenjohtajien laatima pohjateksti sopimukseksi laajeni Bonnissa 20 sivusta yli 60 sivuun maiden lisätessä siihen omia kommenttejaan.
– Asiakysymysten ratkaisemisessa ei päästy juurikaan eteenpäin.
Tekstissä oli Laurikan mukaan kyllä selkeä rakenne, mutta ratkaisuvaihtoehtoja jäi edelleen useita.
Laurikka muistuttaa, että ilmastosopimus tulee voiman vain, jos sen allekirjoittaa merkittävä määrä maita, joiden päästöjen taso on korkea.
Oikeuksia ja velvollisuuksia
Ulkoministeriön erikoistutkija Folke Sundman muisteli tiedotustilaisuudessa Kööpenhaminan vuoden 1992 ilmastokokouksen linjausta, jonka mukaan kehittyneillä mailla on velvoite rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia.
– Tämän silloin rakennetun ”palomuurin” mukaan kehitysmaat ovat oikeutettuja rahoitustukeen omien toimiensa toteuttamiseksi.
Ennen Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastokokousta pääosa kansainvälisestä rahoituksesta kanavoitui ilmastosopimuksen rahoitusmekanismin ulkopuolella. Kööpenhaminan kokous käynnisti uuden vaiheen ilmastorahoituksessa.
– Lyhyen aikavälin 30 miljardin dollarin rahoitus on jo hoidettu. Avainkysymys on, miten voidaan vakuuttua siitä, että 100 miljardin dollarin sitoumus toteutuu vuoteen 2020 mennessä, Sundman sanoo.
uutiskirje 
