Keskusta sai maakuntahallinnon, kokoomus yksityisille yrityksille paremman markkinoille pääsyn sosiaali- ja terveyspalveluissa ja perussuomalaiset ei mitään. Se oli kommenttien henki, kun hallituspuolueet arvioivat saavutettua sote-ratkaisua.
Keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen mielestä lopputulos on historiallinen.
– Keskusta on korostanut palvelujen turvaamista koko maassa, lähipalveluja, kansanvaltaa ja hajautetusti toimivaa yhteiskuntaa. Ratkaisulla Suomeen luodaan kansanvaltainen maakuntahallinto keskustan pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti 18 itsehallintoalueella. Muutos on historiallinen. Yhteisistä asioista päättäminen on tulevaisuudessa aidosti kunkin maakunnan ihmisten omissa käsissä.
Laanisen mielestä uudistusta voi luonnehtia moderniksi eurooppalaiseksi ratkaisuksi. Hallinto yksinkertaistuu ja kansanvaltaisuus lisääntyy, kun satojen palvelujärjestäjien tilalle tulee 18 alueellista järjestäjää, joiden päättäjät valitaan vaaleilla.
”Itsehallintoalueet jättiuudistus”
Keskustan varapuheenjohtajan, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan sote-uudistuksen olennaisin asia on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä ihmistä kaikkialla Suomessa.
– Oikea-aikaisen hoidon ja sujuvien hoitoketjujen kannalta on olennaista, että sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito ovat saman järjestäjän käsissä ja ihmisten pomputtelu saadaan minimoitua.
Vehviläisen mukaan itsehallintoalueiden perustaminen jo vakiintuneen maakuntajaon pohjalle luo toimivan pohjan myös muulle aluehallinnolle.
– Itsehallintoalueet tehdään heti vuoden 2019 alusta lähtien monitoimialaiseksi. Yksityiskohtainen valmistelu eri tehtävien kokoamiseksi itsehallintoalueille alkaa toimestani välittömästi.
– Itsehallintoalueet ovat jättiuudistus suomalaisessa yhteiskunnassa. Otamme nyt historialliset askeleet kohti kansanvaltaista aluehallintoa. On tärkeää, että uudistustyössä ovat laajasti mukana päättäjät ja muut toimijat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
”Suurempiin alueisiin asteittain”
Sosiaali- ja terveyspolitiikasta kokoomuksen eduskuntaryhmässä vastaava Sari Sarkomaa painottaa ratkaisussa päätöstä valinnanvapauslainsäädännöstä. Sarkomaan mukaan ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle, Sarkomaa painottaa.
– Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja. Uudet innovaatiot syntyvät potilasrajapinnalla. Viisasta on myös muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun eli ilman henkilöstön asiantuntemusta sekä sitouttamista ei uudistus onnistu, Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen mielestä nyt päätetty 15 sote-alueen malli ei ole lopullinen.
– Uusille sote-alueille tulee määritellä tarkat kriteerit, joita niiden on noudatettava. Jos kyky tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita ei riitä, on alueen silloin yhdistyttävä toiseen, jotta sillä olisi leveämmät hartiat huolehtia palveluista.
Sarkomaan mielestä ratkaisussa on oltava perälautakriteeri, joka tarkoittaa sitä, että suurempiin alueisiin siirrytään asteittain, jos alueiden sote-kantokyky ei riitä.
Yksityiset tyytyväisiä
Rakennepäätöksessä luvattu lainsäädäntö valinnanvapaudesta tarkoittaa, että julkisen järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen tarvitsija voi valita palveluidensa tuottajan julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajista nykyistä laajemmin.
Sosiaalialan Työnantajat pitää lupausta valinnanvapauden lisäämisestä hyvänä asiana. Liitto uskoo valinnanvapauden laajentamisen parantavan palveluiden saatavuutta ja korostaa yksityisen sektorin hyödyntämistä palvelujen tuottamisessa.
Liiton mukaan alan yritysten ja järjestöjen kilpailuvalttina ovat korkea laatu ja tehokkuus. Vuonna 2014 sosiaalipalveluita tuotettiin Suomessa yli 11 miljardilla eurolla. Yksityisen sektorin osuus tästä oli 33,8 prosenttia eli 3,8 miljardia euroa. Siitä yritysten osuus 2 miljardia ja järjestöjen 1,8 miljardia.
uutiskirje 
