Hallitus täsmensi maanantaina sitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta oikein päätettiin viime perjantain ja lauantain välisenä yönä.
Vuoden 2019 alusta Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavia vastuuviranomaisia on Suomessa lähes 190.
Niiden tehtävät siirtyvät 18 itsehallintoalueelle, jotka muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Niistä 15 järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Kolme joutuu sopimaan asiasta toisen itsehallintoalueen kanssa. Sote-palvelut järjestetään valtioneuvoston järjestämispäätöksen antamissa puitteissa.
”Potilaan riemuvoitto”
Hallitus on sopinut valinnanvapauslainsäädännöstä, jonka myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kutsui maanantaina tätä valinnanvapautta potilaan riemuvoitoksi.
– Nykyiset terveyskeskuspalvelumme ovat länsimaiden eriarvoisempia. Hyväosaisilla on mahdollisuus saada nopeasti palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Tähän halutaan saada muutos, Sarkomaa perusteli asiaa.
”Julkisen kirittäjiä”
Vasemmistossa taas on nähty valinnanvapaus yksityisten terveyspalvelufirmojen läpimurroksi.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) painotti maanantain tiedotustilaisuudessa, että julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi. Hänen mukaansa yksityinen sektori ja tietojen avoin vertailu toimivat jatkossa julkisen tuotannon kirittäjinä.
Valinnanvapaudesta tulee pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa. Asian tarkempi valmistelu alkaa marraskuun aikana.
Kuntayhtymät poistuvat
Itsehallintoalueille tulee sote-tehtävien lisäksi monia muitakin: pelastustoimi, maakuntien liitoille nyt kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät, ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen piti ilmeisenä, että uudistuksen myötä esimerkiksi maakuntaliitot lakkaavat olemasta.
Vehviläisen mukaan uudistus selkeyttää julkista hallintoa kansanvallan nojalla toimivaan kolmeen tasoon, jotka ovat kunnat, itsehallintoalueet, valtio. Ylintä päätösvaltaa itsehallintoalueilla käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Jokaisella itsehallintoalueella järjestetään ensimmäiset vaalit joko vuonna 2017 tai 2018.
Samalla puretaan välilliseen demokratiaan perustuvat 136 kuntayhtymää.
uutiskirje 