Saksassa yksi liikkeen näkyvimmistä tempauksista oli viime kesänä hetkeksi sulkea Reininmaalla toimiva, Euroopan suurimpiin kuuluva ruskohiilikaivos. Vaikka kampanjoiden painopiste onkin paikallisissa kysymyksissä, pyritään niillä myös luomaan painetta ilmastoneuvotteluihin.
Saksan kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ja energiakäänteeksi nimetystä uusiutuvaan energiaan panostamisesta huolimatta ei kivihiilen osuus ole laskenut. Viime vuonna 44 prosenttia Saksan energiasta tuotettiin kivihiiltä polttamalla. Yli puolet tästä oli ilmastolle tuhoisimpana pidettyä ruskohiiltä.
Kokonaispäästöt kasvaneet
Kivihiilellä on yhä suuri osuus Saksan energiatuotannossa.
Vaikka uusiutuvan energian osuus on Saksassa noussut huimasti, 2000-luvun alun alle seitsemästä prosentista viime vuoden 26 prosenttiin, ei energiakäänne ole pystynyt vähentämään kokonaispäästöjä. Päinvastoin ne ovat kasvaneet.
Saksan valtion laskelmien mukaan tavoitteeseen, 40 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, voidaan päästä vain sulkemalla vanhimpia hiilivoimaloita yksitellen.
Tempaus Reininmaalla
Reininmaan hiilikaivoksia vastustava kansalaisverkosto totesi kesällä toimintakutsussaan tavallisten ihmisten vastarinnan olevan nyt tärkeintä: ”Me sanomme Ende Gelände – tämä tie on kuljettu loppuun! Me vastustamme hiilivoimaa ja meitä on monta!”
Tapahtuman järjestelyissä mukana olleen Laura Wollnyn mukaan taustalla on ihmisten lisääntynyt epäluottamus ilmastoneuvotteluita kohtaan ja tahto ryhtyä konkreettisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tapahtuman tarkoituksena oli kohdistaa huomiota niihin paikkoihin, joilla on konkreettisesti ilmastoa tuhoava vaikutus.
Tapahtumassa noin 1 500 ihmistä pyrki väkivallattomasti tunkeutumaan Garzweilerin hiilikaivosalueelle ja pysäyttämään kaivoksen toiminnan mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Järjestäjien mukaan kaivosalueelle pääsi lopulta poliisien toimista huolimatta noin tuhat aktivistia ja kaivoksen toiminta pystyttiin pysäyttämään useiksi tunneiksi.
Symbolinen ja todellinen merkitys
Symbolisen merkityksen lisäksi järjestäjät korostavat toiminnan suoraa vaikutusta sekä hiilivoimaan tukeutuvan Saksan että itse kaivosyhtiön taloudelle. Kuvat, joissa kaivosyhtiön jeepeillä kuljetettiin poliiseja kaivosalueella, aiheuttivat myös julkisen keskustelun valtion ja fossiilienergiayhtiöiden epäterveen läheisiksi arvostelluista väleistä.
Wollnyn mukaan tapahtumassa oli mukana paljon paikallisia toimijoita, jotka ovat joutuneet muuttamaan alati laajenevan avolouhoksen tieltä ja jättämään kylänsä ja peltonsa. Suoraa toimintaa edeltänyt ilmastoleiri järjestettiinkin yhden häätöä odottaneen maanviljelijän pellolla.
Vahva paikallisuus
Ende Gelände osoittaa, että vaikka liikehdintä onkin noussut nykyisiin mittasuhteisiinsa viime vuosien aikana ja sen keskiössä on globaali ilmastonmuutos, on sen tausta ja painopiste paikallisemmissa kysymyksissä ja sen historia ulottuu vuosia kauemmaksi.
Ympäristöjärjestöissä pitkään toimineen tohtori Stefan Taschnerin mukaan energiantuotantoon keskittyvillä kansalaisliikkeillä on Saksassa pitkät perinteet. 1970-luvulta alkaen aktivistien huomio on kohdistunut ydinvoiman vastustamiseen, mutta myöhemmin myös uusiutuvaan energiaan panostaminen sekä hiilivoimaloiden ja -kaivosten vastustus ovat nousseet liikkeiden keskiöön.
Taschnerin mukaan hiilivoimavastaisuus nousi nykyisiin mittasuhteisiinsa kuutisen vuotta sitten, kun Saksassa suunniteltiin hiilivoimaloiden lisärakentamista. Tämä herätti paikalliset ihmiset vastustamaan hankkeita alueilla, joille laitoksia oli tulossa. Vastustuksen seurauksena noin 20 suunnitelluista hiilivoimaloista jätettiin rakentamatta.
Erilaisia toimijoita
Perinteisten ympäristöjärjestöjen ja yksittäisten toimijoiden lisäksi Saksan liikehdinnässä on mukana kehitysyhteistyöjärjestöjä sekä kirkollisia toimijoita. Eri järjestöjen toimintatavat eroavat toisistaan.
Esimerkiksi Greenpeace on suoran toiminnan ohella tarjoutunut ostamaan ruotsalaiselta Vattenfallilta sen myynnissä olevat ruskohiilivoimalat Saksassa, jotta ne pystyttäisiin kaupan jälkeen sulkemaan.
Fossil Free -kampanja
Toinen esimerkki erilaisesta lähestymistavasta on yhdysvaltalaislähtöinen Fossil Free -kampanja, joka keskittyy painostamaan julkisia toimijoita, kuten yliopistoja, vetämään sijoituksensa pois kahdestasadasta suurimmasta fossiilienergiayhtiöstä ja vaikuttamaan siten niiden kannattavuuteen.
Vaikka esimerkiksi Laura Wollny ja monet aktivistit suhtautuvat Pariisin ilmastokokoukseen kriittisesti, on Stefan Taschnerin mukaan monen aktivistin tähtäimessä paineen luominen Pariisin ilmastoneuvotteluihin. Hänen mukaansa vanhan viisauden mukaan kannattaa ajatella globaalisti, mutta toimia paikallisesti.
uutiskirje 
