Kehitysmaille kysymys ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on totinen kysymys, eikä se ole mitään kauppatavaraa, sanoo Harjeet Singh ActionAid-järjestöstä.
– Kysymys on monille elämästä ja kuolemasta. Kysymys on ihmisistä, jotka menettävät kotinsa tai pienen viljelypalstansa, kun merenpinta jatkaa nousuaan. Kysymys on näin myös ruokaturvallisuudesta.
Esimerkkinä Singh mainitsee Intian ja Bangladeshin rajalla sijaitsevan laajan suistoalueen Sundarbansin, jossa ihmiset taistelevat jokapäiväisestä selviytymisestään.
Kiista ilmastonmuutoksen aiheuttamien menetysten ja vahinkojen (”loss and damage”) korvaamisesta on yksi Pariisin ilmastoneuvottelujen kuumimmista kysymyksistä. Monille kehitysmaille se on hyvin tärkeä.
Singh sanoo, että Yhdysvallat on torjunut jyrkästi, että korvaukset otettaisiin sopimukseen.
Meillä ei ole enää aikaa kaupankäyntiin. Nyt on aika muuttaa todellisuudeksi kaikki ne kauniit puheet solidaarisuudesta.
Intia 1,5 asteen taakse
Lujasti hiilivoimaan satsaavaa Intiaa on etukäteen arveltu yhdeksi Pariisin kokouksen jarruttajista. Singh sanoo, että ainakin yhdessä asiassa hänen kotimaansa on osoittanut täällä joustavuutta. Intia on liittynyt siihen joukkoon, joka haluaa lämpenemistavoitetta pudotettavan 2 asteesta 1,5 asteeseen.
– Tämä on kansalaisjärjestöjen painostuksen ansiota.
Singh sanoo, että kotimaassa kansalaisjärjestöt painostavat valtaapitäviä. Mutta Pariisissa hän haluaa puhua myös siitä, mikä on teollistuneiden maiden vastuu.
– Myönnämme kyllä, että maailma on muuttunut, mutta ei historiallista vastuuta voi kokonaan unohtaa.
Saudi-Arabia jarruttaa
Indy ACT –järjestön Safa’ al Jayoussi sanoo, että ilmastokokouksen jarruttajat pystyvät toimimaan vain, koska muut antavat niiden jarruttaa.
Yksi pahimmista on kokouksesta toiseen Saudi-Arabia.
– Saudi-Arabia häiriköi neuvotteluissa, koska muut arabimaat eivät aseta painetta sitä kohtaan. Ne ovat hiljaa ja antavat Saudi-Arabian puhua puolestaan.
Jayoussi sanoo, että esimerkiksi Marokko aikoo nostaa uusiutuvan energian osuuttaan huomattavasti. Jordaniassa on alueen suurin tuulivoimapuisto. Egypti puhuu presidentin päätöksellä 1,5 asteen tavoitteesta. Silti nuo maat antavat Saudi-Arabian puhua puolestaan.
– Jäävätkö arabimaat yhä piileskelemään Saudi-Arabian taakse vai astuvatko ne esiin sen varjosta, kysyy Jayoussi.
Jayoussin mukaan myös arabimaissa on kansalaisyhteiskunnan painetta. Monissa arabimaissa järjestettiin ennen Pariisin kokousta ilmastomarsseja, joissa vaadittiin omilta johtajilta toimia.
uutiskirje 
