Työterveyshuollon erikoislääkärin Raija Kerättären väitöstutkimuksen jopa kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä on hoitamatta jääneiden mielenterveyden häiriöiden takia täysin työkyvyttömiä. Työttömien heikentynyttä työkykyä ja kuntoutuksen tarvetta ei tunnisteta riittävän hyvin. He tarvitsisivat usein psykiatrista hoitoa ja ammatillista kuntoutusta. Vastoin yleistä käsitystä, päihdehoidon tarvetta todettiin selvästi vähemmän.
Tammikuun lopulla Oulun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan yhden kunnan, Paltamon, kaikista työttömistä 27 prosenttia oli työkyvyttömiä avoimille työmarkkinoille ja lisäksi 20 prosentilla todettiin kuntoutuksen tarvetta. Työvoiman palvelukeskuksista työkykyarvioon ohjatuista jopa 34 prosenttia todettiin työkyvyttömiksi.
– Vaikka tutkimus kohdistui Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, ilmiö on olemassa muuallakin Suomessa. Palvelumme sekä palveluissa toimivien osaaminen ja koulutus ovat varsin samankaltaisia eri puolilla maata. Nykyisillä toimintatavoilla ei työttömien työkyvyn heikkenemistä tunnisteta riittävästi, Raija Kerätär toteaa.
Työtön syrjäytyy myös hoidosta
Kerättären tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa tietoa työttömien työkykyongelmien esiintyvyydestä. Tulokset ovat merkittävät niin kansanterveyden kuin kansantaloudenkin kannalta. Työttömien joukossa on runsaasti myös nuoria, joiden työkykyä olisi mahdollista parantaa.
Työttömien terveydentila on muuta saman ikäistä väestöä heikompi, mutta he käyttävät muita vähemmän terveyspalveluja.
Tutkimuksessa havaittiin, että eräs osasyy pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikkenemiselle on terveydenhuollon kapea-alainen, sairauskeskeinen näkökulma. Pitkäaikaistyöttömillä on usein monimuotoisia ongelmia, joihin liittyy monessa tapauksessa mielenterveyden ja oppimiskyvyn häiriöitä. Toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei tunnisteta riittävän hyvin tavanomaisissa palveluissa, eikä vaikeasti työllistyviä ohjata kuntoutuksen piiriin.
Toimintakyky arvioita paremmin
– Työttömät, joiden toimintakyky on heikentynyt jäävät usein pitkäaikaistyöttömiksi ja siitä koituvat sosiaaliturvan kustannukset ovat valtavat. Pelkästään lokakuussa 2015 Suomen kunnat maksoivat lähes 34 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksia. Jokaisen työttömän toimintakyky tulisi huomioida perusteellisemmin eikä keskittyä pelkästään fyysiseen terveydentilaan, Kerätär sanoo.
Jotta työttömän tilanteesta saataisiin kattava kuva, tulee eri viranomaisten hallussa olevaa asiakastietoa ja asiakkaan omia näkemyksiä hyödyntää nykyistä paremmin, esittää Kerätär.
Tutkimuksessa testattiin uutta monialaista tapaa arvioida työkykyä, ja tulokset olivat rohkaisevia. Sen avulla löydettiin sellaisia työkykyä heikentäviä tiloja ja sairauksia, joita ei tavanomaisissa palveluissa oltu tunnistettu.
Raija Kerättären väitöskirja Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä tarkastetaan Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 22.1.2016.
uutiskirje 
