STTK ja Akava hyväksyivät yhteiskuntasopimuksen hallituksissaan, mutta SAK:n kantaa joudutaan odottamaan vielä viikko. Työajan pidennys, nollavuosi ja maksurasituksen siirtäminen työnantajilta työntekijöille hiertävät SAK:ssa. SAK:n hallitus ei maanantaina ottanut sopimukseen kantaa, vaan lähetti neuvottelutuloksen liittojen käsiteltäväksi. SAK päättää kannastaan ensi maanantaina.
SAK:n hallitus totesi aamupäivällä, että työmarkkinoiden neuvottelutulos on tarpeen keskusteluttaa ammattiliittojen hallinnoissa, koska liitot soveltavat sopimusta omissa työehtosopimuksissaan.
Viikon aikalisä oli SAK:n työvaliokunnan suositus. SAK haluaa ennen päätöstä tietää myös hallituksen vastauksen neuvottelutulokseen.
Puheenjohtaja Lauri Lyly arvioi SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen, että kilpailukyky paranee, jos sopimus hyväksytään. Saksan ja Ruotsin etumatka saadaan muutamassa vuodessa kiinni, koska niissä palkankorotukset ovat 2,5–3 prosentin luokkaa. Suomessa työnantajilta siirtyy maksuja työntekijöille 1,5 miljardin euron edestä, jos sopimus hyväksytään.
– Nyt on kaikki tehty, mitä työmarkkinakentällä voidaan. Sitten pitää katsoa yritysten toimien perään, Lyly sanoi.
Sopimuksessa käydään ja pieni- ja keskipalkkaisten kukkarolle, mutta Lylyn mukaan sopimus on parempi kuin hallituksen pakkolait. Hän ei lähtenyt ennakoimaan, miten liitot suhtautuvat neuvottelutulokseen.
Akava: Vaikuttaa nopeasti
Akavan hallitus on hyväksyi kilpailukykysopimukseksi nimetyn neuvotteluratkaisun ensimmäisenä. Akavan mukaan yritykset saisivat sopimuksen avulla nopeavaikutteista parannusta kustannuskilpailukykyyn. Tätä kautta vienti saisi vauhtia, julkisen talouden kestävyys paranisi ja ennen kaikkea työllisyys lisääntyisi.
– Ratkaisu ei ole työntekijöille kivuton. Se kohtelee meitä kuitenkin tasapuolisemmin kuin pakkolakipaketti, jonka maan hallitus hylkää, jos kaikki osapuolet hyväksyvät ratkaisun. Ratkaisu on myös yrityksille parempi ja joustavampi kuin pakkolait, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi.
Akavan mielestä työajan pidentäminen 24 tunnilla sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus kolmen vuoden määräajaksi parantavat kilpailukykyä tehokkaammin kuin loma- ja palkkaleikkaukset olisivat tehneet.
– Akava on pitänyt työajan pidennystä esillä kestävämpänä ratkaisuna kesäkuusta alkaen ja sillä olikin merkittävä osuus sopimuksen syntymisessä. Työntekijöiden ostovoiman rapauttaminen palkkaa leikkaamalla olisi vienyt Suomen taloutta vielä huonompaan suuntaan, Fjäder totesi.
Akava pitää ratkaisua historiallisena, koska tämänhetkiset työehtosopimukset ja työrauha jatkuvat vähintään syksyyn 2017 saakka, mikäli liitot sen hyväksyvät. Työmarkkinajärjestelmä osoitti toimivuutensa, kun sille annetaan työrauhaa ja luottamusta.
”Torjuntavoitto julkiselle sektorille”
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää yhteiskuntasopimusneuvotteluissa syntynyttä neuvottelutulosta torjuntavoittona julkisen sektorin työntekijöille.
– Neuvottelujen lähtökohtana olivat julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat laajat palvelussuhteen ehtojen leikkaukset, joilla parannettaisiin yksityisen sektorin kilpailukykyä. Kuvaavaa oli esitys työajan pidentämisestä lyhentämällä julkisen sektorin pitkiä vuosilomia kahdeksalla päivällä. Nyt selvitään sillä, että lomaraha pienenee noin kolmanneksella määräaikaisesti, eikä lomiin kajota.
Luukkaisen mukaan lomarahaleikkaus kirpaisee, mutta voidaan osana muutoin kohtuullisemmaksi muuttunutta kokonaisuutta hyväksyä. Julkisen sektorin työntekijöitä vastaan tultiin myös siinä, ettei sairauspäivien karenssi sisälly ratkaisuun. Sairauspäivien palkanmenetys kun olisi koetellut erityisesti naisvaltaista julkista sektoria.
uutiskirje 
