Pintaa syvemmältä
Somalia on ollut viime aikoina uutisissa säännöllisesti aina pommi-iskun sattuessa maan pääkaupungissa Mogadishussa. Meillä pommi-iskut ovat saaneet sitäkin enemmän huomiota silloin kun tunnettu somalialaistaustainen suomalainen on sattunut olemaan lähietäisyydellä iskupaikasta.
Tammikuussa paikalliseen merenrantaravintolaan tehdyssä terrori-iskussa surmattiin 20 ihmistä. Helsingin Sanomat kertoi, että Somalian presidentiksi pyrkivä espoolainen Fadumo Dayib oli käynyt rannalla aiemmin päivällä ja uskoi olleensa iskun kohde.
Tuulivoimayrittäjä Sastamalasta etsii sijoittajia tuulipuistoon Somalimaassa.
Totta tai ei, pommi-iskut ovat joka tapauksessa tuhoisia ja pelottavia, ja niillä voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Terroristijärjestö al-Shabaab teki viime vuonna Mogadishussa toistakymmentä terrori-iskua, joissa kuoli yli sata siviiliä.
Kahden miljoonan asukkaan Mogadishussa ihmiset ovat jo tottuneet itsemurhaiskuihin. Al-Shabaab on hyökännyt Mogadishun lentokentän lähellä sijaitsevaan Jazeera Palace Hoteliin kolme kertaa sitten vuoden 2012. Joka kerta hotelli on remontoitu ennalleen ja turvatoimia tehostettu.
”Terrorismi ei ole uhka pelkästään Somaliassa, vaan kaikkialla maailmassa”, toteaa hotellin kenialainen johtaja Justus Kisaulu. ”Vielä suurempi uhka on kuitenkin se, että pelko saisi voiton.”
Pommi-iskuista huolimatta Somalia on yksi maailman tämän hetken lupaavimmista investointikohteista. ”Maailman viimeinen rajaseutu”, kuten kiiltäväkantinen Somalia Investor -lehti asian muotoilee.
Talouslehden pääkirjoittajan mukaan Somaliasta ovat kiinnostuneita niin sijoittajat, ekonomistit, keinottelijat, ylikansalliset yhtiöt kuin myös hallitukset, jotka tähtäävät geopoliittisen vaikutusvaltansa laajentamiseen.
Lehden tuoreimmassa numerossa keskitytään maan hyödyntämättömiin öljy- ja mineraalivaroihin. Arvioiden mukaan Somalian maaperän uumenissa saattaa olla yli sata miljardia barrelia öljyä. Määrä vastaa lähes puolta Saudi-Arabian tiedossa olevista öljyvaroista.
Toistaiseksi suurimmat urakat löytyvät rakennusalalta, ja toteuttajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Tutustuin viime vuonna Mogadishussa iranilaiseen arkkitehtiin, joka valvoo uuden konttisataman rakennustöitä. Satamahankkeesta vastaa Dubaista lähtöisin oleva firma.
Suomalainen tuulivoimayrittäjä Sastamalasta etsii puolestaan sijoittajia Hargeisassa Somalimaassa rakenteilla olevaan tuuli- ja aurinkovoimapuistoon. Mahtipontisempiin suunnitelmiin kuuluu myös jätehuollon, kierrätyksen ja tienrakennuksen suurhankkeita.
Kiinalainen valtiollinen rakennusyhtiö on juuri saanut valmiiksi Bosason kansainvälisen lentokentän rakennustyöt maan koillisosassa sijaitsevassa Puntmaassa. Kiinan osalta on kyse uudesta aluevaltauksesta. Viime vuosina suurin osa Somalian infrastruktuurihankkeista on ollut turkkilaisten rakentamia.
Tuottoisimpia sijoituskohteita ovat rahansiirtopalvelut ja matkapuhelinala. Ulkomaille muuttaneet somalialaiset lähettävät sukulaisilleen Somaliaan vuosittain yli puolitoista miljardia dollaria. Summa vastaa neljäsosaa maan koko bruttokansantuotteesta ja on enemmän kuin Soma-lialle myönnetty virallinen kehitysapu.
Somaliassa on kenties maailman pisimmälle viety mobiilirahajärjestelmä. Kaupungeissa ei juuri käytetä käteistä rahaa, vaan maksut hoidetaan puhelimella, oli kyse sitten torikaupasta tai sähkölaskusta.
Maahan avattiin viime vuonna myös pörssi. Ensimmäisenä pörssiin listautui paikallinen pikapostiyhtiö.
Muita menestyviä aloja ovat kuljetusala, kulutustavarakauppa ja konsulttityöt. Monet länsimaissa koulutetut paluumuuttajat ovat perustaneet konsulttifirmoja tekemään erilaisia selvityksiä avustusjärjestöille tai länsimaisille yhtiöille, jotka suunnittelevat investointeja Somaliaan. Myös turvallisuuspalvelut ovat erittäin tuottoisa bisnes.
Kansainvälisen avun määrä Somaliaan on noin miljardi dollaria vuodessa. Länsimaiden avusta huomattava osa menee kuitenkin järjestöille ja näiden työntekijöiden palkkoihin ja ylläpitoon, usein naapurimaan Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Avun tuloksia ei juuri näy somalialaisten arjessa.
Turkkilaisten tuoma apu sen sijaan näkyy ja vaikuttaa ihmisten elämään. Turkin tuella on rakennettu teitä, kouluja, kaivoja, terveyskeskuksia sekä uusi matkustajaterminaali Mogadishun lentokentälle. Viime kuussa Mogadishussa avattiin turkkilaisten rakentama uusi naisten- ja lastensairaala.
Turkin avun tuloksia selvittäneessä tuoreessa raportissa kerrotaan, kuinka turkkilaiset kehitysyhteistyöntekijät asuvat kaupungilla somalialaisten keskellä ja tekevät töitä hihat käärittyinä yhdessä somalialaisten kanssa.
Turkin hallituksella on tietysti omat intressinsä. Turkin ja Afrikan maiden välisen kaupan määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Tammikuussa Turkki ilmoitti rakentavansa sotilastukikohdan Mogadishuun ja ryhtyvänsä kouluttamaan Somalian armeijaa taistelussa Al-Shabaabin terroristeja vastaan.
uutiskirje 