Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina juuri julkaistu tutkimus puoltaa julkisia infrastruktuuri-investointeja vaikka velalla. Helsingin yliopiston tutkijan Juha Tervalan yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston tutkijan Giovanni Ganellin tekemän tutkimuksen mukaan järkevät julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät huomattavasti hyvinvointia.
Helmikuussa pidetyssä G20-maiden kokouksessa sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF että OECD kehottivat maita lisäämään julkisia investointeja. Kehotus saa tukea Tervalalta ja Ganellilta.
He analysoivat julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikertoimia eli sitä, kuinka suuren hyvinvoinnin muutoksen yksityisessä kulutuksessa mitattuna yhden euron muutos julkisissa menoissa aiheuttaa. Keskeinen tulos oli se, että yhden euron lisäys infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia saman verran kuin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 80 sentin verran.
Hyvinvointivaikutus johtuu yksityisen kulutuksen kasvamisesta, jonka parempi julkinen infrastruktuuri mahdollistaa.
Eurolla puolentoista BKT-lisäys
Julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät hyvinvointia ainoastaan jos infrastruktuuri on riittävän hyödyllistä. Tutkijoiden mukaan valtioiden pitäisi vahvistaa instituutioita, jotka ovat vastuussa julkisten investointien suunnittelusta, allokoinnista ja toimeenpanosta.
Aikaisempien tutkimusten perusteella euron lisäys julkisiin infrastruktuuri-investointeihin lisää bruttokansantuotetta 1–1,5 eurolla keskipitkällä aikavälillä. Tervala ja Ganelli ovat samoilla linjoilla. Kansainvälisen valuuttarahaston aiempi tutkimus myös osoittaa, että velalla rahoitettu julkisten infrastruktuuri-investointien lisääminen laskee julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen.
”Eurooppa tarvitsee suuremman investointiohjelman”
– Järkevillä julkisilla investoinneilla voidaan nykyisissä olosuhteissa lisätä tuotantoa ja hyvinvointia, ilman julkisen velkasuhteen lisääntymistä. Tutkimuksen talouspoliittinen johtopäätös on, että nykyinen surkea taloustilanne on erittäin otollinen aika lisätä julkisia infrastruktuuri-investointeja globaalisti, Tervala sanoo.
Hän perustelee tätä sillä, että valtionlainojen korot ovat euroalueella historiallisen matalat ja taloudessa on runsaasti vapaata kapasiteettia.
– Euroopan unionin pitäisikin aloittaa ns. Junckerin suunnitelmaa huomattavasti suurempi, kattavampi ja kunnianhimoisempi investointiohjelma, jolla Euroopan surkeassa kunnossa olevaa taloutta elvytettäisiin.
uutiskirje 
