Opintotuen selvitysmiehen professori Roope Uusitalon lainapainotteisuutta lisäävä
esityshaukuttiin jo ennen sen julkistamista. Maanantaina Uusitalo julkaisi siitä parannetun version tai oikeastaan kaksi vaihtoehtoa Akateemisessa talousblogissa, vaikka alkuperäisestäkään ei professorin mukaan ole löydetty virheitä.
”Työn epävarmuus ei ole lisääntynyt”
Lainan lisäämistä opintotuessa on vastustettu siksi, että maailma eli opintojen jälkeiset työmahdollisuudet ovat muuttuneet epävarmemmiksi.
Tämän Uusitalo kiistää monin esimerkein.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on “vain” viisi prosenttia kun se keskiasteen koulutuksen suorittaneilla on melkein kymmenen.
Määräaikaisten työsuhteiden osuus on laskenut vuodesta 1997 asti. Osa-aikatyötä tekevien osuus kasvoi 1990-luvulla, mutta on 2000-luvun alusta pysynyt ennallaan.
Koko työuransa suunnilleen samanlaisessa ammatissa olleiden osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta 1984 ja työsuhteet ovat niiden kestolla mitattuna tulleet pysyvämmiksi.
Vuokratyötä tekee noin yksi prosentti palkansaajista.
Jos ei kunnolla palkattua työtä, ei lyhennystäkään
Kaikesta huolimatta Uusitalo esittää, että opintotukiviranomainen eli Kela tarjoaisi opiskelijoille opintolainan takaisinmaksuturvan, joka vakuuttaisi opiskelijat epävarman työmarkkinatilanteen varalta.
Mallina voisi olla Ruotsissa vuoteen 2001 asti käytössä ollut lainan takaisinmaksuturva. Lainaa pitäisi lyhentää vaikkapa korkeintaan neljällä prosentilla vuosituloista ja tuloissa voisi olla vielä alaraja, jonka alittavilla tuloilla ei lainaa tarvitsisi lyhentää.
”Jos laina ei tällä tahdilla tulisi 20 vuodessa maksettua, valtio kuittaisi loppusaldon. Siis, jos kunnolla palkattua työtä ei löytyisi, ei tarvitsisi lainaakaan lyhentää”, Uusitalo esittää.
Turvan rahoitus leikkauksilla
Rahat takaisinmaksuturvaan Uusitalo keräisi joko leikkaamalla määräajassa valmistuville maksettavaa opintolainahyvitystä tai pienentämällä opintorahaa hiukan ehdotettua enemmän.
Takaisinmaksuturvaan sisältyvien ongelmien takia Uusitalo pohtii toisena vaihtoehtona osittaista vakuutusturvaa, jossa opintolaina jaettaisiin yhtä suuriin peruslainaan ja lisälainaan. Peruslainaan sisältyisi yllä kuvattu vakuutuselementti. Lisälainaa voisivat halukkaat nostaa peruslainan lisäksi niin, että päästäisiin hallituksen päättämään 1 100 euron kuukausittaiseen opintotukeen.