Kaikki näyttävät nyt haluavan alentaa ansiotuloverotusta, vaikka sen vaikutuksista työn tarjontaan ei ole mitään näyttöä. Tuloverot vaikuttavat melko vähän ihmisten työntarjontapäätöksiin, kirjoittaa erikoistutkija Jarkko Harju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT):
Harju on ollut tekemässä VATTin selvitystä, jossa käydään kattavasti läpi viimeaikaista akateemista kirjallisuutta tuloverojen vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen.
Tulosten perusteella Harjun mukaan on epäselvää, miksi verojen alennusta niin intohimoisesti juuri nyt tavoitellaan.
”Toki palkansaajien ostovoima paranee kun tuloverotusta kevennetään, ja siksi myös PAMin ehto voi olla ihan ymmärrettävä. Mutta jos ajatellaan, että veronkevennyksillä saataisiin ihmiset tekemään huomattavia määriä lisää työtä, niin tämä tavoite voi jäädä saavuttamatta.”
Tehotonta ja kallista
Tärkeämpää kuin se, että verotusta kevennetään, on Harjun mukaan se, miten ja keiden verotusta kevennettäisiin.
Torstaina eteenpäin nytkähtäneessä kilpailukykypaketissa olevien palkansaajien vakuutusmaksujen korotuksen kompensoiminen tuloveronkevennyksillä tai vähennysten laajentaminen palauttaisi kyllä palkansaajien ostovoimaa. Verorasitus ei kuitenkaan olennaisesti muuttuisi, jos kevennys toteutetaan esimerkiksi kaikille palkansaajille samansuuruisena.
Esimerkiksi työtulovähennyksen korottaminen on Harjun mukaan tutkimuskirjallisuuden perusteella tehoton ja kallis keino lisätä työhön osallistumisen astetta.
Tehottominta on alentaa keskituloisten verotusta, koska he reagoivat tuloveroihin kaikkein vähiten.
Panostus esimerkiksi päivähoitoon tehokkaampaa
Vaikutukset ovat todennäköisesti suurempia tulojakauman ala- ja yläpäissä. Yläpäässä kevennyksen vaikutukset todennäköisesti haihtuisivat verosuunnitteluun, joten tehokkain työllisyysvaikutus olisi pienituloisissa.
”Hätiköinti veronkevennysten kanssa ei siis välttämättä kannata, vaan kannattaisi miettiä tarkkaan voitaisiinko samalla korjata joitain verojärjestelmän vääristymiä, jos varaa veronkevennyksiin löytyy”, Harju kiteyttää.
Selvityksen mukaan tuloveropolitiikan heikko vaikuttavuus kertoo myös siitä, että muut kuin suorat veropoliittiset keinot lisätä työhön osallistumista ja työn tarjontaa saattavat olla toimivampia. ”Esimerkiksi riittävät julkisen sektorin panostukset työn tarjontaa tukeviin hyödykkeisiin (esimerkiksi lasten päivähoito, koulutus, terveydenhuolto) voivat parantaa työllisyyttä veronalennuksia tehokkaammin.”
lehti 