Eduskunta keskustelee keskiviikkona opposition koulutusleikkauksia koskevasta välikysymyksestä. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Paavo Arhinmäki sanoi Juha Sipilän hallituksen onnistuneen tekemään lyhyessä ajassa tuhoisaa jälkeä erityisesti korkeakouluissa: opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.
– On käynnistymässä aivovuoto, jossa lahjakkaat tutkijat siirtyvät ulkomaille.
Seuraavaksi hallitus on Arhinmäen mukaan käymässä ammatillisen koulutuksen kimppuun. Leikkauksella tavoitellaan 190 miljoonan euron säästöjä vuodesta 2017 alkaen. Opetusministeriön muistion mukaan säästöjä saadaan leikkaamalla yksikköhintoja ja opiskelijamäärää.
– Yksikköhintojen leikkaaminen tarkoittaa vähemmän rahaa opiskelijaa kohden. Tästä seuraa ainakin kaksi asiaa: ryhmäkoot suurenevat ja lähiopetus vähenee. Ylisuuret ryhmäkoot heikentävät oppimista erityisesti kädentaitoja vaativissa opinnoissa. Lisäksi suuret ryhmäkoot ovat turvallisuusriski.
– Lähiopetuksesta leikkaaminen vähentää heikommin pärjäävien nuorten mahdollisuuksia läpäistä koulutus. Toisen asteen leikkaukset heikentävät myös vääjäämättömästi koulutuksen alueellista tasa-arvoa.
– Opiskelijamäärän leikkaaminen taas merkitsee aloituspaikkojen vähenemistä. Heikommin peruskoulussa pärjänneet nuoret eivät silloin pääse edes koulutukseen sisään. Näiden toimien seurauksena meillä on kohta käsissämme uusi joukko koulutuspolulta syrjään tönäistyjä nuoria.
Arhinmäen mukaan hallitus käytännössä lopettaa koulutustakuun, kun kaikille nuorille ei pystytä takaamaan jakokoulutuspaikkaa.
– Sama kaava tuntuu toistuvan kaikissa hallituksen toimissa: leikataan heikoimmilta.
”Säästöt nuorten etu”
Välikysymykseen vastannut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perusteli koulutusleikkauksia tuttuun tyyliinsä Suomen velkaantumisella. Hän vetosi Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen todenneen kehysriihessä, että mitä enemmän velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista lykätään, sitä enemmän nuoret sukupolvet kärsivät.
– Nuo nyt kipeältä tuntuvat päätökset, jotka tasapainottavat Suomen talouden ja uudistavat tätä maata, ovat erityisesti nuorten etu.
Hallitusta on syytetty ennen vaaleja annetun koulutuslupauksen pettämisestä, mutta Grahn-Laasosen mukaan hallituksen puheet ja teot eivät ole ristiriidassa.
– Koulutuksen laatua ei nimittäin mitata yksin sillä, kuinka paljon käytämme rahaa. Koulutus ja tutkimus ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Vaikka meillä ei ole käytettävissä yhtä paljon rahaa kuin ennen, käyttämällä nuo rahat entistä viisaammin ja tekemällä asioita uudella tavalla, osaamisemme kasvaa jatkossakin. Maa, joka on selvinnyt erittäin kovista paikoista, selviää tästäkin.
lehti 