Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluiden pitäisi tulla valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Aikaa on kaksi viikkoa. Tähän mennessä sopimus on saavutettu vain metsäalalla ja se koskee 3 500 alan työntekijää, muun muassa metsureita. Kolmen päivän työajan pidennys toteutetaan vähentämällä kolme pekkaspäivää.
STTK:laisen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ei usko ratkaisun syntyvän määräaikaan mennessä. Soveltamisneuvottelujen taivaalle on viime viikkoina kasaantunut melkoinen määrä mustia pilviä ja neuvottelut ovat pahassa juntturassa, Pihlajamäki sanoi Jytyn liittovaltuuston kokouksessa.
Pihlajamäen mukaan alakohtaisten sopimusneuvottelujen kipukohdat kulminoituvat erimielisyyksiin tavoista pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, luottamusmiesten asemaan ja tiedonsaantiin, paikallisen sopimisen laajentamiseen ja selviytymis- eli kriisilausekkeeseen.
Pahiten kangertaa vuosityöajan pidennys.
– Sellainenkin epäoikeudenmukaisuus, että naisvaltaista julkista sektoria kuritettaisiin vielä lisää 30 prosentin määräaikaisten lomarahaleikkausten lisäksi vuosilomapäiviä vähentämällä työnantajan hakiessa vuosityöaikaan lisäpäiviä, on täysin mahdoton yhtälö.
Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia.
Yrittäjäjärjestö hämmentää
Kilpailukykysopimuksen neuvottelupakkaa ovat lisäksi Pihlajamäen mukaan hämmentäneet muutamat yrittäjäjärjestöjen edustajat omilla ulostuloillaan muun muassa luottamusmiesten asemasta. Mielenkiintoisen tilanteesta on hänen mielestään tehnyt se, että tässä kohtaa samalla puolella barrikadia ovat olleet työntekijöitä edustavat tahot ja työnantajien EK.
Pihlajamäki muistuttaa, että työehtosopimuksissa on paikalliseen sopimiseen liittyen mahdollistettu toisin sopiminen pääsääntöisesti luottamusmiehelle, mutta myös työntekijöille tai henkilöstöryhmälle.
– Nyt yrittäjäjärjestössä on ehdotettu luottamusmiehen korvaamista henkilöstön muulla edustajalla paikallisen sopimisen yhteydessä.
Pihlajamäen mukaan ei ole sama asia, onko henkilöstöä edustamassa asiansa osaava luottamusmies kuin ehkä työnantajapuolen ”valitsema” henkilö, jolla ei ole lainkaan neuvottelu- tai työehtosopimusosaamiseen tarvittavaa koulutusta eikä myöskään liittojen antamaa tukea.
– Jos paikallista sopimista halutaan edistää, nykyisen luottamusmiesjärjestelmän romuttaminen ei vie sopimisen kulttuuria kuin juuri vastakkaiseen suuntaan.
Työkokeilukin hiertää
Pihlajamäen mukaan neuvottelutilannetta vaikeuttavat myös hallituksen ehdotukset tulossa olevasta työnäytekokeilusta ja velvollisuudesta ottaa vastaan työtä työttömyyskorvausta halvemmalla palkkatasolla.
– Halpatyömarkkinoitako tässä ollaan luomassa? On hyvä muistaa, ettei rakennetyöttömyyttäkään pystytty ratkaisemaan edes nousukaudella.
uutiskirje 
