Kilpailukykysopimuksen alakohtaiset neuvottelut jäävät loppukirin varaan. Maanantaina iltapäivällä neuvottelutulokset olivat syntyneet vasta noin 110 000 Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenjärjestöjen palkansaajalle.
Se on 12 prosenttia EK:n jäsenliittojen palkansaajista.
Alakohtaisten sovellusneuvottelujen takarajaksi on asetettu tiistai klo 16.
Viikonloppuna työmarkkinoilla käytiin tiiviitä neuvotteluja, mutta odotettuja suuria sopimuksia ei saatu maaliin. Esimerkiksi kuntien yleinen virka- ja työehtosopimuksen piirissä on yli 300 000 palkansaajaa.
SAK:laisen hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n edustajisto kokoontuu päättämään julkisten alojen neuvottelutuloksista tiistaina, kuten moni muukin ammattiliitto ja työnantajaliitto.
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta suhtautui maanantaina luottavaisesti sopimusten syntymiseen.
Työministeri Pron kokoukseen
STTK:laisen Ammattiliitto Pron hallitus saa tiistaiseen kokoukseensa vieraakseen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.). Lindström tulee kertomaan millaisia muutoksia hallitus kaavailee työttömien asemaan.
– Sen keskustelun perusteella syntyy ratkaisu, viedäänkö syntyneet neuvottelutulokset liiton hallituksen käsittelyyn, vai jääkö asia siihen, Pro puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa liiton nettisivuilla.
Pro on arvostellut erityisesti hallituksen suunnitelmia ilmaisesta työnäytteestä ja työttömän velvoitteesta ottaa työtä vastaan työttömyyskorvausta pienemmällä palkalla.
Pron neuvottelu-urakkaan kuuluu lähes 60 työehtosopimusta.
Myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin neuvottelut venyvät tiistaille. Liiton päättäjät ovat koolla puolelta päivin päättämässä neuvottelutuloksista.
PAMille lähteminen koko kilpailukykyneuvotteluihin tuotti vaikeuksia, koska työajan vastikkeettoman pidentämisen pelätään heikentävän erityisesti lyhennettyä työaikaa tekevien asemaa.
Vääntöä työajan pidennyksestä
Tiukinta vääntöä neuvottelupöydissä on käyty keskusjärjestöjen kilpailukykysopimukseen sisältyvästä 24 tunnin vuosityöajan pidennyksestä ilman korvausta.
Työnantaja on yleensä halunnut viedä työajan pidennykset sopimuksiin kokonaisina työpäivinä. Työnantajan on arveltu pyristelevän eroon arkipyhistä ja pekkaspäivistä. Joillakin aloilla on pelätty työnantajan sijoittelevan lisäpäivät niin, että niistä koituisi sunnuntai- ja pyhälisien menetyksiä.
Jo syntyneissä neuvottelutuloksissa työajan lisäys on toteutettu monella tavalla. Joissakin on sovittu kokonaisista työpäivistä ja toisissa asia on jätetty paikallisen sopimisen varaan.
Toinen kiperä kysymys on ollut ns. kriisilauseke. Sen perusteella valtakunnallisesta työehtosopimuksista voitaisiin poiketa työpaikkojen säilyttämiseksi.
uutiskirje 
