Töitä tarjolla vain puhelinmyyjille
Palvelualan työttömälle työnhakijalle tarjotun työn vastaanottaminen on ongelmallista. Jos töitä sattuu olemaan tarjolla, ne ovat usein vain osa-aikaista tai nollasopimuksella tehtävää työtä.
PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto kertoi järjestönsä tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina, että 13 000 työttömälle myyjälle oli huhtikuussa tarjolla 2 100 avointa työpaikkaa.
– Jokaiselle työttömälle puhelinmyyjälle oli samaan aikaan tarjolla kolme avointa työpaikkaa, Veirto kertoo.
Puhelinmyyjä työskentelee usein kotona provisiopalkalla.
– Kun tekee töitä kotona, ei ole työaikaa eikä mahdollisuutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
Työstä jo nyt hankala kieltäytyä
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyyspaketissa linjataan, että työn vastaanottovelvoitteita kiristetään niin sanottujen kannustinloukkujen purkamiseksi.
Veirto näkee, että työn vastaanottamisvelvollisuutta korostettaessa ei huomioida tarpeeksi työsuhteiden laatua, sen tarjoamaa toimeentuloa ja ihmisen elämäntilannetta esimerkiksi lapsenhoidon järjestämiseksi.
– Jo nyt työnhakijoille asetetut ehdot ovat tiukat ja uudet tiukennukset kiristävät tilannetta entisestään. Jos eroaa työstä ilman pätevää syytä, karenssi on 90 päivää. Karenssin ajalta ei makseta työttömyysturvaa.
Käytännössä ongelmia syntyy myös silloin, jos työntekijä joutuu työpaikassaan vaikeisiin ristiriitoihin tai työnantaja laiminlyö palkanmaksun.
– Työttömät voivat saada karensseja hyvin kohtuuttomien työn teettämisen ehtojen seurauksena. Tällaisia tilanteita syntyy, jos työtön ei ota vastaan tarjottua työtä tai jos hän lähtee itse työpaikastaan.
Veirton mukaan työntekijä on tällaisissa tilanteissa usein heikoilla, eikä hänellä ole voimia riitauttaa asiaa oikeusasteisiin.
– Tällöin katsotaan, ettei pätevää syytä irtisanoutumiseen ole ja karenssi tulee. Vaikka kieltäytyisi työstä, jossa on niin kutsuttu nollatuntisopimus, työntekijälle saattaa tulla 60 päivän karenssi, Veirto kertoo.
Karenssi ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin
PAMin sosiaalipolitiikan asiantuntijan Egëzona Kllokoqi-Bublakun mukaan pahimpia karenssiongelmia on silppu- ja muissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevillä.
– Kun tarvittaessa töihin kutsuttava ei saanut yhtään keikkaa puoleen vuoteen, hän erosi työstään. TE-toimiston mielestä eron syy ei ollut pätevä ja eronnut sai karenssin.
Kllokoqi-Bublaku kertoi vastaavan esimerkin myös sairastuneesta nollasopimuksen tehneestä, jolle työnantaja ei maksanut palkkaa. Tässäkin tapauksessa työntekijälle tuli karenssi.
– Karenssin käyttö ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin.
Karenssikäytäntöihin pitää niiden kiristyessä tehdä tarkemmat ohjeistukset niin, että kohtuuttomuudet saadaan kitkettyä ja ratkaisuihin inhimillisyyttä.
uutiskirje 
