Suomalainen maatalous on kannattavuuskriisissä ja maanviljelijöiden tulot ovat pudonneet keskimäärin 40 prosenttia. Tästä on kysymys vasemmistoliiton, vihreiden, kristillisdemokraattien ja RKP:n välikysymyksessä, josta eduskunta keskustelee tiistaina.
– Tilanne on kohtuuton, myös maanviljelijä ansaitsee oikeudenmukaisen palkan tekemästään työstä. Maatalouden kannattavuuskriisissä ei kuitenkaan ole kyse vain maanviljelijöiden romahtaneista tuloista. Tämä kriisi koskettaa välillisesti meitä kaikkia, sanoi kansanedustaja Hanna Sarkkinen vasemmistoliiton puheenvuorossa.
– Elinvoimainen maatalous on elinvoimaisen ja työllistävän elintarviketeollisuuden edellytys. Suomalaiset pellot, navetat ja sikalat työllistävät viljelijöiden lisäksi koko elintarviketeollisuuden ketjun teurastamolta ja myllyltä aina kaupan kassalle tai ravintolaan saakka. Ilman elinvoimaista maataloutta ei kuluttajilla ole mahdollisuutta ostaa ja syödä suomalaista ruokaa. Ilman maataloutta olemme mahdollisen kriisin tullen pulassa, sillä männynkävyillä ei mahaa täytetä.
”Oppositio oikealla asialla”
Hallituksen vastaus välikysymykseen oli harvinainen. Ministeri Kimmo Tiilikainen sanoi opposition olevan oikealla asialla.
Tiilikaisen mukaan maatalouden kannattavuus ja maksuvalmius ovat heikkoja, koska vuodesta 2013 lähtien maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat pudonneet, mutta kustannukset eivät.
Syitä on monia.
– Elintarvikkeiden kysynnän kasvu on taittunut maailmanmarkkinoilla, maataloustuotteiden varastomäärät ovat kasvaneet, ja ylitarjonta on sekoittanut EU-markkinoita. Venäjän elokuussa 2014 asettama elintarvikkeiden tuontikielto on tunnetusti lisännyt vaikeuksia EU-markkinoilla ja aiheuttanut suoria tulonmenetyksiä Suomessa erityisesti maidontuottajille. Jo yli kymmenen vuotta sitten EU-maat päättivät luopua maitokiintiöistä keväällä 2015.
– Maidon tuotanto on kiintiöiden poistumisen takia kasvanut monessa EU-maassa, kun vaikeassa markkinatilanteessa haetaan uusia kilpailuasetelmia, ja toisaalta liikevaihtoa on pidettävä yllä tuotantoa lisäämällä. Maidon hinta on romahtanut. Sama kohtalo on myös muilla maataloustuotteilla.
Sopeutumislaina auttaisi
Vasemmistoliitto ei halua lisätä varsinaista pysyvää maataloustukea eikä kannattavuuskriisiä ratkaista pelkillä lisätuilla, mutta tilat tarvitsevat tukea akuutista kriisistä selviytymiseksi. Hanna Sarkkisen mukaan esimerkiksi uudenlainen sopeutumislaina sekä olemassa olevien lainojen maksulykkäykset voisivat auttaa tiloja vaikean ajan yli.
Keskusta-vetoinen hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt ministeriön esittämää väliaikaista maatalouden kriisipakettia lisätalousarvioonsa.
– Tilannetta voi vain ihmetellä. Hallitus on unohtanut köyhät, se ei ole enää mikään uutinen. Mutta maanviljelijöiden hylkääminen on jo historiallista. Edes maanviljelijöitä rasittavalle massiiviselle byrokratialle ei uhosta huolimatta ole tehty mitään ja maatiloja kuilun reunalle ajanut tukimaksatusten viivästyminen on käsittämätöntä toimintaa istuvalta hallitukselta, suomi Sarkkinen.
Lähiruokaa edistettävä
Pidemmällä tähtäimellä Sarkkisen mukaan tarvitaan keinoja lisätä kotimaisen ruuan kysyntää.
– Tulevaan hankintalakiin on tulossa mahdollisuus suosia lähiruokaa päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Sitä pitää hyödyntää. Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tulisi kantaa vastuuta kotimaisesta ruuantuotannosta: tarvitaan laajaa sitoutumista yhteiskunnan eri tahoilta suosia suomalaista ruokaa. Vetoan yrityksiin, ammattiliittoihin, järjestöihin ja yksittäisiin kansalaisiin: osta kotimaista, suosi suomalaista ruokaa.
Elintarvikkeiden pakkausmerkintävaatimuksia hän esitti tarkennettavaksi siten, että valmisruuissa lukisi valmistusmaan lisäksi myös pääraaka-aineiden alkuperämaa.
– Kotimaisen kysynnän lisäksi vienti on olennaista maatalouden kannattavuudelle. Meidän olisi tuettava elintarviketeollisuutta vientimarkkinoiden avaamisessa. Suomen pitääkin pyrkiä vahvistamaan korkeatasoisia ympäristö- ja eläinsuojelunormeja EU-tasolla. Pelikentän on oltava tasainen, jotta muut maat eivät saa kilpailuetua suomalaisiin nähden heikommilla ympäristö- ja eläinsuojelunormeilla. Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain laadulla.
uutiskirje 
