– Lomarauhan säilyminen pitäisi ottaa työnantajien ja koko yhteiskunnan erityiseen suojelukseen, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Ammattiliitto Pro kampanjoi lomarauhan ja vapaa-ajan paremman suojelun puolesta. Taustalla on Pron jäsenistön keskuudessa tehty tutkimus, joka paljastaa, että viiden viikon vuosilomasta asiantuntijalla ja esimiehellä viikko kuluu työasioissa.
Lomarauhan rikkoutuminen kertoo Jorma Malisen mukaan työelämän kirjoittamattomien pelisääntöjen rapautumisesta.
– Vuosilomat ovat tarkoitettu työntekijöiden palautumiselle ja levolle. Riittävä lepo lisää motivaatiota ja työtehokkuutta sekä vähentää poissaoloja töistä, painottaa puheenjohtaja Malinen.
Hän korostaa, että työajan ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan ovat yhä tärkeämpi osa työpaikan johtamista.
Prolainen viettää tutkimuksen mukaan vuodessa keskimäärin 5,2 viikkoa erilaisilla vapailla ja lomilla. Asiantuntija- ja esimiesjoukon vuotuinen työaikapanos on noin 1 650 tuntia, kun huomioidaan sairastelut, työttömyydet, lomautukset sekä perhe- ja vuorotteluvapaat.
Tehtäväasema ja toimiala vaikuttavat voimakkaasti työaikapanoksen suuruuteen.
– Kiinteistöalan esimiehillä työaikapanos on yli 1900 tuntia vuodessa, kun taas enemmän osa-aikaisuuksia sisältävissä assistenttitehtävissä sekä palkka-, henkilöstö- ja taloushallintoaloilla vuotuinen työtuntipanos on 1 300–1 500 tuntia, kertoo tutkija Petri Palmu Prosta.
Pienissä yrityksissä lomarauha toteutuu suuria huonommin
Lomapäivien määrä selittyy työajan, työvuosien ja työsuhteen keston mukaan, mutta vain noin 70 prosenttia kaikista ansaituista vapaa- ja lomapäivistä oli täysin työasioilta rauhoitettua.
– Lomarauhaindeksiä soveltaen hyviä lomaviikkoja on ainakin yksi ansaittuja lomaviikkoja vähemmän eli noin 20 prosenttia. Luultavasti kesälomilla häiriöiden määrä on asteeltaan hieman pienempää kuin muina vapaa-aikoina, tutkija Petri Palmu toteaa.
Osa lomailee rauhassa 85-prosenttisesti, kun taas osa paahtaa töissä melkein puolet loma- ja vapaapäivistään. Pienissä yrityksissä lomarauha toteutuu suuria huonommin. Pk-yrityksessä yksittäinen työntekijä on suhteellisesti kriittisempi organisaation toiminnan kannalta kuin suuressa yrityksessä, jossa lomailijalle löytyy luultavammin sijainen ja hänen töitään jaetaan työyhteisössä.
Pisintä työaikaa tekevillä kiinteistöalan esimiehillä on vuodessa vain hitusen yli kolme hyvää, työasioilta rauhoitettua lomaviikkoa.
– Vaikka täysin tarkkoja mittauslukuja ei voida antaa, niin lomien rikkoontuminen on suhteellisen vakava ongelma suomalaisessa työelämässä, painottaa Palmu.
Henkilöstövähennykset syynä
Pron mukaan kehitykseen vaikuttaa jatkuvat henkilöstövähennykset. Monien työpaikkojen työtaakka jää yhä harvemman harteille. Kun töitä ei ehditä tehdä loppuun työajalla, liian moni työskentelee säännöllisesti myös vapaa-ajallaan.
Pro muistuttaa, että mahdollisuus lomalla lepäämiseen ja kunnolliseen palautumiseen ovat keskeinen osa terveellistä työkulttuuria. Hyvinvoiva työntekijä pystyy parempiin työsuorituksiin ja yritysten tuottavuus paranee.
Ammattiliitto Pro kampanjoi paremman vapaa-ajan suojelemisen puolesta muun muassa Porin SuomiAreenassa ja Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa.