Vieläkö koululaisilla järjestetään iltapäiväkerhoja?

Viikon kysymys

Hallitus on päättänyt korottaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviä maksuja. Kuukausimaksu voi jatkossa olla 570 tunnin osalta enintään 120 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 160 euroa kuukaudessa. Mikäli lapsi olisi aamu- ja iltapäivätoiminnassa enemmän kuin 760 tuntia, voidaan ylimenevältä ajalta periä kunnan määräämä maksu.

Vieläkö koululaisille järjestetään iltapäivätoimintaa, opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Tiina Kavilo?

– Kyllä järjestetään.

Mitä iltapäivätoiminnassa tehdään?

– Kerhoissa leikitään, levätään ja saadaan välipala. Sisällöt vaihtelevat sen mukaan, minkälainen ohjaaja toiminnassa on.

Pääsevätkö kaikki mukaan iltapäivätoimintaan?

– Toiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville lapsille. Kakkosluokkalaisia jää kuitenkin toiminnasta ulkopuolelle.

Kuinka iso osa tokaluokkalaisista pääsee mukaan?

– 98 prosenttia kunnista järjestää iltapäivätoimintaa varsin kattavasti. Jonkin verran mukaan haluavia jää ulos toiminnasta.

Miksi iltapäivätoiminnasta perittäviä maksuja korotetaan tänä syksynä?

– Perusopetuslaissa on määritelty enimmäismaksut ja hallitus on nyt päättänyt, että niitä korotetaan. Nyt nostetaan kuitenkin vain enimmäismaksuja. Kunta saa edelleen määritellä, minkä maksun perii.

Onko maksujen korotuksissa eroja?

– Monet isot kunnat ovat päättäneet, etteivät korota maksuja ainakaan olennaisesti. Eli hallitus ei saa tästä niitä säästöjä, joita toivoi saavansa.

Jos maksuja korotetaan, pääsevätkö myös pienituloisten lapset mukaan iltapäivätoimintaan?

– Korotukset voivat johtaa siihen, että jotkut vanhemmat toteavat toiminnan liian kalliiksi eivätkä laittaa lasta mukaan toimintaan.

– Mutta samalla kun säädettiin mahdollisuudesta korottaa enimmäismaksuja, säädettiin tarkemmin myös maksuvapaudesta. Eli päätettiin myös, millä perusteella lapsen voi ja pitää vapauttaa maksusta.

Eli pienituloisten lapsetkin pääsevät mukaan?

– Kyllä, mutta se tuottaa hallinnollista työtä ja kuntien välillä tulee varmasti tulkintaeroja.